Lääkkeiden saatavuusongelmista kerrotaan uutisissa jatkuvasti. Esimerkiksi tällä hetkellä voimassa olevia saatavuushäiriöilmoituksia on kaikkiaan noin 600. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Asiantuntijat muistuttavat siitä, että tilanne Suomessa on kuitenkin hyvä.
– Meillä on olemassa velvoitevarastojärjestelmä, joka osoitti tehonsa esimerkiksi koronaviruspandemian aikana. Tilanne pysyi Suomessa parempana kuin monissa muissa Euroopan maissa, muistuttaa yksikön päällikkö Timo Mauriala Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta.
Myös apteekit ovat mukana talkoissa ja tekevät yhteistyötä saatavuusongelmien helpottamiseksi.
– Apteekeilla on velvollisuus pitää kahden viikon varastoa oman alueen väestöön suhteutettuna. Apteekit tekevät myös yhteistyötä ja välittävät toisilleen lääkkeitä tarpeen tullen, kertoo Lahden keskusapteekin apteekkari Lotta Lehtinen.
Lääkkeiden saatavuutta seurataan jatkuvasti. Siitä tiedotetaan esimerkiksi apteekeille, jotka voivat pitää asiakkaansa ajan tasalla.
– Lääkeyhtiöillä on velvollisuus ilmoittaa Fimealle saatavuuskatkoista. Sama tieto menee myös apteekeille. Keskustelemme tästä päivittäin asiakkaiden kanssa. Tarvittaessa autamme löytämään korvaavan tuotteen, jatkaa Lehtinen.
Globaaliin ongelmaan etsitään kuumeisesti ratkaisua
Lääkkeiden saatavuusongelma on maailmanlaajuinen ilmiö, jolla on useita syitä. Asiaa pohditaan esimerkiksi Euroopan unionin ylimmällä tasolla.
– Kyllä tämä on poliitikkojen työpöydillä, varsinkin täällä Euroopassa. Euroopan komissio on jo reagoinut asiaan ja toimenpiteitä asian korjaamiseksi on tehty. Nämä ongelmat eivät kuitenkaan ratkea yhdessä yössä, kertoo Mauriala.
Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty lääkkeiden valmistuksen siirtämistä Kiinasta ja Intiasta takaisin Eurooppaan. Tämä saattaisi kuitenkin johtaa kovaan hintatason nousuun. Muitakin keinoja pohditaan.
– Meidän tulisi tästä huolimatta tukea lääkkeiden valmistusta Euroopassa ja pitää huolta myös siitä, että Suomi ja Eurooppa ovat houkuttelevia markkina-alueita lääkkeiden valmistajille, sanoo Lehtinen.
Sekä Mauriala että Lehtinen ovat sitä mieltä, että viimeaikaiset tapahtumat, kuten koronaviruspandemia ja Ukrainan sota ovat saaneet päättäjät huolehtimaan huoltovarmuudesta sekä Suomessa että koko Euroopassa.