Kiina ei katso hyvällä kapinallisena maakuntanaan pitämänsä Taiwanin ja Yhdysvaltain suhteiden nopeaa tiivistymistä.
1. Miksi Taiwanin asema kiinnostaa juuri nyt?
Taiwan on alkuvuoden aikana lisännyt näkyvästi yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa.
Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen tapasi tiistaina amerikkalaisia kongressiedustajia Taiwanin pääkaupungissa Taipeissa. Mukana viiden päivän vierailulla oli muun muassa puolustusministeriön virkailijoita.
Aseita Taiwanille myynyt yhdysvaltalainen Lockheed Martin -yhtiö joutui vastikään Kiinan pakotelistalle. Kiina kielsi yhtiön tuotteiden tuonnin ja uudet investoinnit alueelleen. Yhdysvallat on toimittanut Taiwaniin muun muassa meriohjuspuolustusjärjestelmän ja F-16-hävittäjiä.
Yhdysvaltoja kiinnostaa Taiwanin kehittyvä teknologia, erityisesti mikrosirutuotanto. Taiwanin ulkoministeri Joseph Wu on vieraillut alkuviikosta Washingtonissa. Asialistalla on ollut muun muassa turvallisuusyhteistyö.
Kiina vastustaa ulkoministeriön tiedottajan Zhu Fenglianin mukaan “kaikkea virallista vuorovaikutusta ja yhteistyötä Taiwanin ja Yhdysvaltain välillä”.
2. Mikä Taiwanin asemassa kiikastaa?
Taiwanin nykyasema juontaa juurensa vuoden 1949 tapahtumista. Kommunisteja vastustanut Kuomingtang pakeni tuolloin Taiwanille.
Kiina pitää Taiwania alueeseensa kuuluvana ja on vakuuttanut pitävänsä sen hallinnassaan tarvittaessa voimakeinoin.
Kiina on kampanjoinut Taiwanin diplomaattisen eristämisen puolesta. Virallisesti Taiwanilla on suhteita 14 valtioon. Epävirallisia suhteita on kymmeniin maihin.
3. Mitkä ovat Taiwanin omat tavoitteet?
Taiwanilla pyritään itsehallinnon asteittaiseen laajentamiseen.
Taiwanin hallitseva Demokraattinen edistyspuolue haluaa sementoida itsehallinnon ja lopulta maalle itsenäisyyden. Taiwan käy presidentinvaaleihin vuonna 2024.
Taiwan haluaa vahvistaa kansainvälistä asemaansa muun muassa solmimalla kauppasuhteita ympäri maailman. Sen teknologiateollisuus kiinnostaa länsimaisia yrityksiä.
4. Mitä Etelä-Kiinan merellä tapahtuu juuri nyt?
Etelä-Kiinan meri on yksi alueellisen varustelun ja suurvaltakilpailun polttopisteistä.
Kiina kiistelee Etelä-Kiinan merellä muun muassa Spratly- ja Paracelsaarista sekä Scarborough’n matalikosta Filippiinien ja Vietnamin, Taiwanin, Malesian ja Brunein kanssa.
Kiinan merivartioston alukset ja esimerkiksi vietnamilaiset kalastaja-alukset ovat nahistelleet merialueella. Vedenalaiset luonnonvarat kuten öljy kiinnostavat ja merialue on tärkeä ruoantuotannon ja merenkulun kannalta.
Kiinan sotilaallinen läsnäolo merellä on vahvistunut entisestään alkuvuoden aikana. Se on jo aiemmin rakentanut sinne lentokenttiä ja tutka-asemia. Asiasta kirjoittaa muun muassa The Economist.
Partioalukset liikkuvat naapurimaiden vastustuksesta huolimatta u-kirjaimen muotoisella, ”yhdeksän viivan linjan” alueella.
5. Miten Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän suurvaltakilpailu heijastuu Taiwanille?
Taiwanin geopoliittinen asema on korostunut entisestään Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.
Yhdysvallat haluaa vahvistaa läsnäoloaan myös Aasiassa. Vaikka se on lisännyt sotilaallista ja muuta yhteistyötä Taiwanin kanssa, presidentti Joe Biden on noudattanut edeltäjiensä linjaa. Yhdysvallat on kannattanut yhden Kiinan politiikkaa eikä ole puoltanut suoraan Taiwanin muodollista itsenäisyyttä.
Suurvaltojen suhteita varjostaa entisestään Yhdysvaltain ilmatilaan tulleiden ja alasammuttujen kiinalaisten havaintopallojen tapaus.
Kiina ja Venäjä puolestaan ovat lähentyneet Ukrainan sodan seurauksena. Kommunistisen puolueen ykkösdiplomaatti Wang Yi vieraili tiistaina Moskovassa ja vakuutti “strategisen yhteistyön jatkuvan”. Yhteistyö heijastuu myös Etelä-Kiinan merelle.
Venäjän mukaan Kiinan suvereeni läsnäolo alueella tukee oikeutetusti miljardivaltion turvallisuuspoliittisia intressejä.
Reuters, AFP