Jääkiekon SM-liigassa koettiin tiistaina pelottava hetki, kun Sportin hyökkääjä Miro Nalli lyyhistyi jäähän toisessa erässä.
Nalli makasi jäässä, nousi hetkeä myöhemmin polviasentoon ja lopulta pystyyn 24 sekuntia lyyhistymisensä jälkeen. Hän hoiperteli pois jäältä ja horjahti ennen vaihtopenkkiä, jolloin Erik Riska otti tukevasti kiinni joukkuekaveristaan.
– Tuolta kuuluu kentän tasalta sana aivotärähdys ja se kyllä kertoo tämän tilanteen. Miro Nalli ei meinaa yksinkertaisesti pysyä pystyssä. Todella karmean näköinen tilanne, C Moren selostaja Olli Eronen totesi lähetyksessä.
Nalli lähti hallista omin jaloin ambulanssiin tarkempiin tutkimuksiin.
Aiemmin avauserässä Nalli sai tärskyn laidan lähettyvillä, kun Ilari Melart taklasi hyökkääjää. Nallin pää näytti osuvan laitaan. Videon perusteella näyttää mahdolliselta, että Melartin käsi tehosti Nallin pään iskeytymistä laitaan.
Viikko sitten maanantaina Nalli törmäsi puolestaan llves-ottelussa Aku Rädyn kanssa ja sai osuman päähänsä. Kaksi ihmistä talutti tuolloin Nallin pois kaukalosta. HIFK-ottelu oli ensimmäinen paluun jälkeen.
– Minun on vaikea sanoa, mikä siinä oli taustalla, Dufva vastasi Iltalehden mukaan.
– Myös ensimmäisessä erässä oli nyt tilanne, jossa hän täräytti laitaan. Voi se olla sekin, mutta mitään ylilyöntitilannetta tässä pelissä ei ollut.
Sport ei kommentoinut testaamista
Yle Urheilu tavoitti Sportin lääkärin Petri Lehtosen sähköpostitse ja myöhemmin puhelimella. Lehtosen mukaan tilanteissa on toimittu SM-liigan protokollan mukaisesti. Hän totesi, ettei voi kommentoida yksittäisten pelaajien terveystietoja.
SM-liigan ja Jääkiekkoliiton aivotärähdysten toimintaohjeissa kerrotaan, että pelaaja, jolla epäillään aivotärähdystä, tai jolla esiintyy yksi tai useampi aivotärähdyksen oire, täytyy tutkia joukkueen lääkärin ja/tai fysioterapeutin toimesta häiriöttömässä ympäristössä.
HIFK-ottelun avauserässä Nalli näytti nousevan hieman normaalia hitaammin jäästä ylös taklauksen jälkeen, minkä lisäksi hän alkoi pidellä heti päätään tilanteessa. Toimintaohjeiden mukaan nämä voivat olla merkkejä aivotärähdyksestä.
SM-liigassa täytyy käyttää SCAT5-lomaketta aivotärähdyksen diagnostiikan tukena mahdollisen pään vamman jälkeen. Esimerkiksi Pelicansin Aatu Jämsenille tehtiin vastaava testi aiemmin syksyllä ottelun aikana. Yle ei saanut Lehtoselta vastausta, onko Nallille tehty vastaava testi ottelussa.
Terveurheilija-sivuston mukaan SCAT5-testausta ei voi suorittaa asianmukaisesti alle kymmenessä minuutissa. Nalli palasi jäälle viisi minuuttia päätällinsä jälkeen. Pelikellosta oli ehtinyt vieriä kolme minuuttia, kun hän teki 1–1-tasoituksen.
– En ollut ottelulääkärinä, vaan ottelulääkäri on hoitanut paikalla tilanteen ja häneltä pitää kysyä tarkka kuvaus. Toimimme liigan protokollan mukaan tilanteessa. En voi kommentoida, mitä on tapahtunut, koska en ollut paikalla, Lehtonen kommentoi.
HIFK:n viestintäpäällikkö Eetu Hyvärinen kertoo, että HIFK:n lääkäri Petri Helenius ei ollut paikalla avauserän taklauksen aikana.
– Lääkäri ei ollut paikalla, vaan oli paikkaamassa Eddie Larssonia, joka tippui ottelun alkupuolella. Lääkärillä oli todella kiireinen ilta. Seuraavaksi tippui Roope Taponen. Micke-Max Åsten taklasi Mikko Salmiota ja lääkäri otti varotoimenpiteenä myös hänet sivuun. Kaikki meni ohjeiden mukaan. Se oli kiireinen ilta, Hyvärinen vastaa kysymykseen, tehtiinkö Nallille SCAT5-testi avauserässä.
Hyvärinen korostaa, että kaikkiin tapauksiin suhtaudutaan vakavuudella. Hyvärisen mukaan Sport ei ottanut taklauksen osalta yhteyttä HIFK:n lääkäriin.
Lehtonen ei ota kantaa, tehtiinkö Nallille testi tai testejä Ilves-ottelun jälkeen. Lehtonen kommentoi yleisellä tasolla, että päävamman sattuessa Sport seuraa pelaajan vointia päivittäin ja myös käyttää SCAT5-tutkimusta pelaajan toipumisen seuraamiseksi.
Sport lupasi aiemmin tiedottaa tarkemmin Nallin tilanteesta. Lehtonen toteaa kertoneensa urheilutoimenjohdolle, että Nalli on sairauslomalla.
Lyyhistyminen huolestutti
Yle Urheilun asiantuntija Topi Nättinen seurasi ottelua paikan päällä. Toisen erän lyyhistys herätti hänessä suurta huolta.
– Kuulin sen yleisön kohahduksen ja näin, että jotain on todella huonosti. Sitten rupesin yhdistelemään palasia, mitä pelaajalle on viikon sisällä tapahtunut, Nättinen sanoo.
– Kun pelasin, niin jotenkin ajattelin, että asiat kuuluvat peliin, mutta katsojana ymmärtää, kuinka paljon pelaajat lyövät likoon. Kun hän kaatui itsestään, menin aika hiljaiseksi ja huolestuneeksi, Nättinen sanoo.
Nallin saama taklaus saattoi mennä ohi monilta, sillä se näyttää ilman hidastusta vaarattomalta. Nalli kuitenkin sai iskun päähänsä. Hän jäi laidan ja Melartin väliin.
– Hänellä voi olla muita vammoja kropassa, mitkä vaikuttavat nousuun jäästä, mutta kyllä se nouseminen hieman hitaalta vaikuttaa. Visiirin korjaaminen kertoo todennäköisesti siitä, että pää on osunut päätypleksiin.
Ohjeita ei ole aina noudatettu
SM-liigassa pelaaja voi palata kilpailutoimintaan, kun hän on läpäissyt paluu peliin -ohjelman oireettomasti ja hänen testituloksensa vastaavat henkilökohtaista kauden alussa mitattua lähtötasoa.
Paluu peliin -protokollassa urheilija nostaa hiljalleen sykettä ja harjoitteluaan. Pelaaja voi palata kontaktittomasta harjoittelusta täysipainoiseen harjoitteluun, kun hänen testituloksensa ovat kauden alussa otetulla lähtötasolla.
Nättinen on mukana Suomen Jääkiekkoilijat ry:n eli Pelaajayhdistyksen hallituksessa. Nättisen mukaan yhdistyksessä ei olla oltu täysin tyytyväisiä toimintaohjeiden noudattamiseen.
– Pelaajat ovat jatkaneet pelaamista tai tarkastuksia on tehty jäällä. Tai erän lopussa on vaan päätetty pelata erä loppuun, Nättinen luettelee.
Yksi tilanne nähtiin 17. tammikuuta, kun Ilves-vahti Marek Langhamer sai viikon sisään jo toisen iskun päähänsä. TPS-päävalmentaja Jussi Ahokas kritisoi kovin sanoin, että Langhamer pelasi ottelun loppuun saakka.
Toimintaohjeita ei ole tiedetty
Nättisen mukaan isoin ongelma on ollut se, etteivät kaikki lääkärit, fysioterapeutit, pelaajat, tuomarit tai muuten tapahtumaan osallistuvat ihmiset ole tienneet toimintaohjeita.
Nättinen muistuttaa, että myös Liigan kilpailutoimenjohtaja Arto I. Järvelä möläytti syksyllä, ettei sarjalla olisi varsinaista protokollaa aivotärähdyksille.
Pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Teemu Ramstedt joutui korjaamaan asiaa Ilta-Sanomille. Hän muistutti, että vuonna 2016 julkaistun toimintaohjeen allekirjoitti moni asiantuntija.
– Viestinnällisesti olemme pyrkineet jatkamaan tiedottamista ja saattamaan tietoa seuroille. Ongelma on siinä, että kukaan ei niitä erikseen valvo. Ei ole resursseja viedä ulkopuolista ihmistä otteluihin niin kuin käsittääkseni NHL:ssä on. Asia jää ottelulääkärin, fysioterapeuttien, pelaajien ja valmentajien ratkaistavaksi, Nättinen sanoo.
Nättinen korostaa, että kaikista tärkeintä on tällä hetkellä Miro Nallin kunto ja hänen selviämisensä, vaikka pohditaankin, mistä asiat johtuvat. Jatkon kannalta olisi Nättisen mukaan kuitenkin tärkeää tietää, miten tilanteessa on toimittu.
– Pelaajalla on yksityisyyden suoja ja lääkäreiden ei tarvitse asioita paljastaa. Jotta näistä voitaisiin oppia, täytyy tietää, onko toimittu protokollien mukaisesti ja mikä on vaikuttanut mihinkin. Vai onko kyseessä ollut todella huono tuuri, mikä on aina mahdollista, Nättinen sanoo.