Kouluterveyskyselyn perustaja Matti Rimpelä arvosteli kärkevästi kyselyä Ylen tiistaina julkaisemassa jutussa. Hän pitää sitä liian laajana ja lopettaisi sen kokonaan. Rimpelä on eläköitynyt, eikä enää mukana kyselyn kehittämisessä.
Tämän kevään Kouluterveyskyselyn kanssa ei lähdetä kylmiltään liikkeelle. Kyselyyn tulevia uusia ja kehittämistä kaivanneita kysymyksiä on jo testannut yli 400 lasta ja nuorta viime vuonna.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n Kouluterveyskyselyn kehittämispäällikkö Jenni Helenius vastasi kysymyksiimme tulevasta kyselystä, jonka oppilaat ja opiskelijat saavat pian täytettäväkseen.
THL:n mukaan lapsille ja nuorille esitetään sellaisia kysymyksiä, joita oppilaitokset voivat hyödyntää toimintansa kehittämisessä.
Miten lasten ja nuorten ääni kuuluu kysymysten muotoilussa?
Pilottiryhmässä olleet nuoret täyttivät uudet kysymykset ja merkitsivät muistiin, mitä he ajattelivat niistä.
He ovat keskustelleet tutkijoiden kanssa, olivatko kysymykset helppoja vai vaikeita ymmärtää ja millä tavalla he ymmärsivät siinä käytettyjä termejä. Nuoret kävivät myös yleisempää keskustelua, kuinka merkittävä kysyttävä asia ylipäätään on heidän ikäisilleen.
Vuoden 2023 Kouluterveyskyselyyn tehtiin muutoksia palautteen perusteella.
– Jos uuteen kysymykseen vastaaminen oli tosi hankalaa monimutkaisten vastausvaihtoehtojen tai epäselvien aikamääreiden vuoksi, se jätettiin pois. Tai sanamuotoja muutettiin, jos nuoret totesivat, että jokin asia oli hankala ymmärtää.
Kysymys sukupuolen kokemuksesta esitetään aiempaa nuoremmille ensimmäistä kertaa. Ymmärtävätkö kaikki 10–11 -vuotiaat asian oikein?
Alakoulun lomakkeelle on toivottu vastausvaihtoehtoa oppilaille, jotka eivät koe itseään joko tytöksi tai pojaksi. Nuorten lomakkeilla se on ollut jo ennestään. Keskustelua syntyi muun muassa siitä, pystyvätkö 4.–5.-luokkalaiset ymmärtämään koetun ja virallisen sukupuolen välisen eron.
– Tätä testattiin ryhmissä ja palaute oli, että molemmat kysymykset ymmärrettiin pääosin, niin kuin oli tarkoitus, Helenius sanoo.
– Virallinen sukupuoli on syntymässä todettu. Lapset sanoittivat asiaa niin, että koettu sukupuoli tarkoittaa sitä, mille se tuntuu: olenko minä tyttö vai poika, tai en kumpaakaan.
Koetko olevasi -kohdassa vaihtoehdot ovat: poika, tyttö, molempia, en kumpaakaan, kokemukseni vaihtelee.
Miksi yhdynnöistä kysytään?
Oletko koskaan ollut yhdynnässä, kysytään 8.-9. luokkalaisilta ja toisen asteen opiskelijoilta.
– Pointtina on se, että seuraavassa kohdassa kysytään ehkäisymenetelmää. Vastauksista tunnistetaan, minkä verran on nuoria, jotka eivät ole käyttäneet mitään ehkäisyä.
Sen avulla taas voidaan pohtia, pitäisikö ehkäisyvalistusta lisätä tai näkyykö tuloksissa se, onko kunnassa nuorille tarjolla maksutonta ehkäisyä.
Intiimiasioihin ulottuvilla kysymysten yhdistelmillä on tämäntapaisia käyttötarkoituksia.
Riittääkö enää: poltatko tupakkaa?
Tupakoinnista on kysytty Kouluterveyskyselyssä alusta asti.
Viime vuosina markkinoille on tullut paljon uusia tupakkatuotteita. Lomakkeella kysytään: Oletko koskaan käyttänyt näitä, ja on luettelo tupakkatuotteista.
Viime aikoina ammattilaisilla on ollut paljon huolta sähkötupakan käytöstä ja nikotiinipusseista.
– Kysyimme oppilailta, ovatko nämä tuttuja asioita ja millaisilla termeillä niistä puhutaan. Totesimme termit ymmärrettäviksi ja päädyimme lisäämään nikotiinipussit listalle.
Osa nuorista toivoisi, että voinnista ja mielialasta kysyttäisiin enemmän. Kysytäänkö?
Ylen tiistaina julkaisemassa jutussa nuorilta oli kysytty mielipiteitä viimeksi tehdystä Kouluterveyskyselystä. Stadin ammattiopiston 22-vuotias opiskelija löysi kyselystä moitittavaa.
Hän koki esimerkiksi kysymykset nukkumisesta ja syömisestä epäkiinnostaviksi. Mieluummin pitäisi kysyä nuorten voinnista ja ja mielialasta.
Mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä on tänä vuonna hieman tavallista enemmän. Esimerkiksi ahdistuneisuuden yleisyyttä on tärkeää seurata korona-ajasta johtuen ja sen jälkeen, että muutos tulee näkyväksi.
Koulun ilmapiiriistä kysytään esimerkiksi, että pidätkö koulunkäynnistä, koetko olevasi tärkeä osa luokka- ja kouluyhteisöä, oletko saanut opettajilta oikeudenmukaista ja välittävää kohtelua, koetko yksinäisyyttä.
Nämä ovat pysyviä teemoja.
Kun asiasta kysytään koko Suomessa samalla tavalla, yksittäinen koulu voi verrata omaa toimintaansa ja oppilaiden hyvinvointia muihin kouluihin kunnan sisällä, tai koko valtakunnan tasolla.
– Tuloksista on eniten hyötyä, kun niistä keskustellaan koulussa ja mietitään, miten toimintaa voisi niiden pohjalta kehittää.
Miksi kyselylomake on niin pitkä?
Lomakkeen pituus on myös yleisin asia, jota lapset ja nuoret kritisoivat.
Muita laajempia painopisteitä ei ole kuin mielenterveys. Pikemminkin kysymyksiä on pyritty vähentämään muista teemoista.
– Me emme ole ottaneet kovasti uutta siihen sen takia, että olemme pyrkineet fokusoimaan ja tiivistämään. On pyritty keskittymään kouluissa tällä hetkellä ajankohtaisiin kysymyksiin.
Jenni Helenius myöntää, että edelleen lomake on pitkä, koska tärkeitä teemoja on niin paljon.
Ravitsemusasioista kysyttiin 2021 laajasti ja nyt tiiviimmin, esimerkiksi: Onko koulussa riittävästi ruokaa ja onko riittävästi aikaa ruokailla? Onko koululounas maultaan ja laadultaan hyvää? Tarjotaanko se sopivaan aikaan?
Kouluterveyskyselyn tulosten esittäminen muuttuu, miten?
Ensi syksynä, kun Kouluterveyskyselyn tulokset julkaistaan, oppilaitokset saavat omat tuloksensa salasanalla suojattuina näkymään, jonka avulla voi vertailla koulun tuloksia esimerkiksi oman kunnan tai valtakunnallisiin tuloksiin.
Näkymässä on oppilaitoskohtaiset nostot muutamasta hyvään suuntaan kehittyneestä ja erityisen huolestuttavasta indikaattorista.
Valtakunnan tasolla mukana on ulkomaalaistaustaisten tulokset ja ruotsinkielisten oppilaitosten tulokset.