Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Vartijapomo vitsaili Tiktokissa varastelevansa kuin romani – romaniyhteisö järkyttyi ja pelkää, että asenne leviää

Toimitusjohtaja on sittemmin poistanut videon ja myös julkaissut pahoitteluvideon Tiktok-tilillään.

Kaksi näyttökuvaa Tiktok-sovelluksesta. Toisessa kuvassa vartija, jonka naama blurrattu ja teksti "näytän ihan kanttihousulta". Toisessa mies, jonka kasvot blurrattu ja teksti "julkinen anteeksipyyntö".
Vartija julkaisi romaniyhteisöä loukattuaan anteeksipyyntövideon. Ensimmäinen video on jo poistettu Tiktokista. Näyttökaappauksia on manipuloitu anonymiteetin varmistamiseksi. Kuva: Screenshotit Tiktokista / Kuvankäsittely: Jasmina Kauta / Yle
  • Tiina Karppi
  • Jasmina Kauta
  • Kaarlo Kulmanen

Vartiointiyrityksen toimitusjohtajan julkaisema Tiktok-video on aiheuttanut kiivasta keskustelua vartijoiden suhtautumisesta romaniyhteisön jäseniin.

Henkilökohtaisella Tiktok-tilillään julkaisemassaan videossa toimitusjohtaja esiintyi työasussaan ja esitti varastavansa esineitä laittamalla niitä takkinsa sisään.

Videon päälle oli aseteltu teksti ”mää näytän ihan kanttihousulta”. Videon kuvaukseen oli kirjoitettu ”muistutan ihan kanttihousua, ni heti alkoi tehdä mieli varastaa jotain”. ”Kanttihousu” on väheksyvä pilkkanimi romanimiehelle.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston suunnittelija ja valtakunnallisessa romaniasiain neuvottelukunnassa asiantuntijana toimiva Henry Lindgren kertoo, että näki vartijan tekemän Tiktok-videon ensimmäisten joukossa.

– Tämä tapaus on niin räikeä ja hirveä, että romaniväestö on todella loukkaantunut. Anteeksi on jo pyydetty, mutta minkä viestin tämä on jo välittänyt vartiointialalle? Yhteiskunnassa on iso sokea piste ja se on syrjintä, jota romanit kokevat.

Video syntyi hetken mielijohteesta

Tiktok-videon julkaissut vartiointifirman toimitusjohtaja toteaa, että video syntyi hetken mielijohteesta.

Hän ei esiinny jutussa nimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi. Hän kertoo saaneensa tappouhkauksia tapahtuneen seurauksena.

– Silloin hauskana pitämäni juttu tuli noin minuutissa mieleeni ja toteutin sen. Se oli henkilökohtainen virhearvioni ja pahoittelen sitä.

Videon julkaisun jälkeen häneen oltiin yhteydessä muutamista romanijärjestöistä, jotka kertoivat pitävänsä videota pilkkaavana, rasistisena ja stereotypioita vahvistavana. Toimitusjohtaja poisti videon järjestöjen pyynnöstä. Sittemmin hän on myös julkaissut pahoitteluvideon Tiktok-tilillään.

Toimitusjohtaja kertoo, ettei itse ollut ajatellutkaan, että videon voisi tulkita näin.

– Nyt kun olen asiasta muutamien henkilöiden kanssa jutellut, olen ymmärtänyt, miksi asia heidän mielestään näin on. Olen heille rehellisesti kertonut, etten ajatellut videossa olleen mitään väärää, ja he ovat fiksusti perustelleet kantansa.

Ilta-Sanomien selvityksen mukaan kyseinen vartiointifirman toimitusjohtaja on syyllistynyt useisiin pahoinpitelyihin.

Jopa lasten syyttämistä varkaiksi

Romanien syrjimisestä ja ennakkoluuloista on tehty Suomessa useita raportteja ja selvityksiä. Esimerkiksi viimeisimmässä lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksessä romanilapset kertoivat, että jopa heitä pidetään varkaina.

Romaniasiain neuvottelukunnan asiantuntija Henry Lindgren muistuttaa, että kaikki ovat yksilöitä – myös romanit.

– Usein ajatellaan, että romanit kantavat kollektiivisen vastuun yhteisönsä yksittäisten jäsenten huonoista teoista.

Lindgren on viestinyt videosta eri tahoille, kuten Poliisihallitukseen ja yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Hänelle on kuitenkin jäänyt sellainen kuva, ettei syrjintään puututa yhteiskunnassa tarpeeksi vakavasti.

– Kaupassa meidän ei tarvitse pelätä tavallisia asiakkaita, mutta takaraivossa on aina pelko siitä, että vartija voi tehdä jotain.

Poliisilaitokset vastaavat alueillaan turvallisuuspalvelujen valvonnasta ja alan työntekijöiden luvista. Yle ei tavoittanut Helsingin lupa-asioista vastaavaa poliisia yrityksistä huolimatta.

Anteeksipyyntö ei riitä

Suomen Romaniyhdistys ry:n puheenjohtaja Leif Hagert tyrmistyi videosta, kun näki sen. Järkytystä lisäsi videon julkaisijan asema.

– Moni romani on ilmaissut huolensa sosiaalisessa mediassa. Vartijat seuraavat usein romaneita kaupassa.

Hagert kokee, että stereotypioiden levittäminen vartijan virka-asussa luo turvattomuuden tunnetta romaniyhteisössä. Hän ei myöskään ole tyytyväinen toimitusjohtajan julkaisemaan pahoitteluvideoon.

– Olisin toivonut vilpitöntä anteeksipyyntöä, jossa olisi selkeästi otettu vastuu sen sijaan, että selitellään, vähätellään ja haetaan teolle oikeutusta.

Ison Omenan kauppakeskuksessa oli jätetty muistokynttilöitä ja kukkia tapahtumapaikalle.
Vartijaväkivalta on viime kuukausina puhuttanut kovasti. Leif Hagertin mukaan esimerkiksi Ison Omenan tapaus on tuoreena monen mielessä. Espoolaisnainen kuoli vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kiinnioton yhteydessä 7. tammikuuta. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Hagertin mukaan romaniyhteisö ja muihin vähemmistöihin kuuluvat ovat jo valmiiksi usein pilkanteon kohteina. Tällaisilla kommenteilla jo valmiiksi heikossa asemassa olevaa henkilöä painetaan entistä alemmas.

– Ja kun sanotaan, että ”se oli vain vitsi”, se on samalla tapa sanoa, että toinen osapuoli on tosikko ja vika olisikin hänessä eikä henkilössä, joka mahdollisesti loukkaavan kommentin sanoi.

Kannanotto lauantaina

Tiktokissa aktiivinen Maria Tuominen huomasi heti videon nähtyään pelkäävänsä, että muut vartijat ottaisivat videosta mallia.

– Tällaisten ammattien pitäisi luoda meille turvaa, mutta meitä pelottaa, Tuominen sanoo.

Kouvolalainen Maria Tuominen ja Henry Lindgren ovat järjestämässä lauantaille virtuaalista kannanottoa sosiaalisen median kanaviin. Tarkoituksena on, että käyttäjät jakavat kokonaan sinisen ruudun ja näyttävät näin tukensa romaneille.

– Olen tehnyt videoita, joissa romanit sanovat, etteivät ole vastuussa toisen romanin rikoksista. Olemme yksilöitä ja toivomme, että myös muut näkevät ensin yksilön ja sitten vasta tämän kulttuurin, Maria Tuominen sanoo.

Alkuvuoden uutiset rikosepälyistä, jotka kohdistuivat turvallisuusalan työntekijöihin, mietityttivät alaa opiskelevia nuoria. Kurikkalaiset Sampo Syrjälä, Iitu Leppinen ja Hilla Palonen opiskelevat turvallisuusalaa toista vuotta. Nuorten mielestä koko alaa ei saa leimata esiin nousseiden tapausten takia.