Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Yrittäjä Emmi Lemmetty-Garcia huomasi, että keski-ikäinen mies saa parempaa palvelua – siksi hän lähettää sähköpostia Seppona

Keksityn nimen käyttö on säästänyt Emmi Lemmetty-Garcialta aikaa ja vaivaa. Yritykset vastaavat tarjouksiin ja toimittavat tilaukset nopeammin, kun luulevat tilaajan olevan keski-ikäinen mies.

Yrittäjä Emmi Lemmetty-Garcia kertoo, mistä Seppo Forsberg -kokeilussa on kyse. Video: toimittaja ja kuvaaja Niko Mannonen, editoija Marko Melto / Yle.
  • Antti Palomaa
  • Niko Mannonen

Tuotepäällikkö Seppo Forsbergin sähköpostitililtä lähtee jälleen uusi tarjouskysely. Viesti on yksi monista, joita Forsberg on viime kuukausina pannut liikkeelle.

Tavoitteena on ostaa yhteistyökumppaneilta palveluja lastenastioita kehittävälle jyväskyläläiselle Skandinolle.

Asiassa on yksi mutta: tätä Seppo Forsbergia ei ole oikeasti olemassa. Tuotepäällikkö on yrittäjä Emmi Lemmetty-Garcian, 35, keksimä. Hänellä on ollut käynnissä erikoinen oman elämänsä tasa-arvokokeilu.

Yrittäjä kokee, että hän on joutunut jatkuvasti yhteistyökumppaniensa vähättelemäksi ja laiminlyömäksi sukupuolensa ja ikänsä vuoksi.

Nyt hän kertoo, mistä Seppo Forsberg -kokeilussa on kyse ja mitä siitä on seurannut.

Seppo tekee aloitteen, Emmi solmii sopimuksen

Emmi Lemmetty-Garcia perusti luonnonmateriaaleista valmistettuja lastenastioita kehittävän yrityksensä kuusi vuotta sitten, hieman alle kolmikymppisenä.

Sepon sähköpostiosoitteen hän teki viime vuoden loppupuolella. Tähän mennessä hän on pyytänyt Seppona vajaat kymmenen tarjousta.

Tekaistun nimen käyttö on säästänyt Lemmetty-Garcialta paljon aikaa ja vaivaa. Hän sanoo, että yhteistyökumppanit tekevät tarjoukset ja toimittavat tilaukset paljon nopeammin, kun luulevat tilaajan olevan keski-ikäinen mies.

Yrittäjä arvioi, että monet yhdistävät Emmi-nimen nuoreen ikään, Seposta taas monille tulee mieleen hieman vanhempi henkilö.

– Sukunimi Forsberg taas saattaa haiskahtaa rahalle jonkun mielestä, Lemmetty-Garcia sanoo.

Skandinon toimitusjohtaja Emmi Lemmetty-Garcia.
Emmi Lemmetty-Garcia on miettinyt myös sitä, voiko osittain ulkomaisella sukunimellä olla vaikutusta kohteluun. Hän ei usko, että Garcia-lisänimi olisi syy välinpitämättömään vastaanottoon. ”Liki kaikki yhteistyökumppanini ovat miehiä. Suurin osa yhdistää nimen jalkapalloon.” Kuva: Niko Mannonen / Yle

Seppo on aktiivinen vain aluksi. Kun varsinainen sopimus pitää solmia, Lemmetty-Garcia tulee mukaan kuvioon omalla nimellään. Myös tämän jälkeen ”tuotepäällikkö” Seppo pysyy mukana sähköpostiviestiketjussa tuomassa uskottavuutta.

– Tämän ansiosta olen saanut tarjouksia, saanut tilattua töitä ja kumppanit ovat pysyneet aikataulussa ilman hiillostamista.

Hiillostamiseksi Lemmetty-Garcia kutsuu sitä, mitä hän on aiemmin hyvin usein joutunut yhteistyökumppaneille tekemään.

– Aina sanotaan, että ”joo huomenna, huomenna” tai ”ensi viikolla”, mutta kaikki menevät aina ohitseni heidän työlistallaan. En ikinä nouse viimeiseltä sijalta.

Ääni muuttui kellossa sen jälkeen, kun Lemmetty-Garcia alkoi käyttää Seppo Forsbergia.

– Toistaiseksi minun ei ole tarvinnut yhtään kertaa hiillostaa ketään.

Totuus Seposta on pysynyt salassa

Tähän mennessä yhdellekään yhteistyökumppaneista ei ole vielä paljastunut, ettei Seppo Forsbergia ole oikeasti olemassa.

Lemmetty-Garcia sanoo miettineensä sitä, syyllistyykö hän johonkin esiintymällä Seppona.

– Toisaalta muistin, että vähän aikaa sitten tehtiin tutkimus, jossa jotkut esiintyivät romaninimellä ja yrittivät hakea töitä. En tiedä, ovatko hekään vielä vankilassa.

Skandinon toimitusjohtaja Emmi Lemmetty-Garcia.
Emmi Lemmetty-Garcia on saanut puhelun yhdeltä asiakkaalta, jolta hän oli pyytänyt tarjousta Seppona. ”Vastasin ja sieltä sanottiin, että he ovat olleet Seppoon yhteydessä tästä asiasta. Sanoin vaan, että niin, meillä on soitonsiirto.” Kuva: Niko Mannonen / Yle

Lemmetty-Garcia tarkoittaa kampanjaa, jossa nimekkäät yrittäjät hakivat töitä romaninimillä, eikä ketään heistä kutsuttu työhaastatteluun.

– Kukaan heistä, kuten en minäkään, käyttänyt kenenkään identiteettiä, osoitetta, sosiaaliturvatunnusta tai muuta sellaista, vaan keksittyä työnimeä.

Lieventäväksi asianhaaraksi Lemmetty-Garcia katsoo myös sen, että Seppo ei tee lopullista sopimusta.

Asiantuntija: Kokeilulla tärkeä tavoite

Jyväskylän yliopiston sosiaalitieteiden yliopistonlehtori Hanna-Mari Ikonen pitää Lemmetty-Garcian kokeilua jännittävänä. Ikonen on tutkinut muun muassa sukupuolen merkitystä yrityselämässä.

Tutkimuksen puolella tällaiseen kokeiluun liittyisi todennäköisesti tutkimuseettisiä kysymyksiä, joiden vuoksi sellaisen tekeminen ei olisi ainakaan helppoa, hän pohtii.

– Yksittäisen yrittäjän oman elämän kokeiluna tämä kuulostaa todella kiinnostavalta ja hyvältä tempaukselta, Ikonen sanoo.

Ikonen ei halua arvioida sitä, syyllistyykö Lemmetty-Garcia kokeilullaan johonkin.

– Moraalisesti voi tietysti olla jotakin siinä, miten Sepon asiakkaat kokevat tulevansa kohdelluksi.

Kokeilun laajempaa tavoitetta Ikonen pitää kuitenkin tärkeänä.

Yritysmaailman maskuliinisuus rajaa naisia ulos

Suomen yrittäjistä naisia on runsas kolmannes. Hanna-Mari Ikonen arvioi, että naisten pienellä osuudella on tekemistä sen kanssa, miten naiset ylipäätään Suomessa työllistyvät.

– Naiset työllistyvät hyvin paljon julkiselle sektorille ja sellaisiin töihin, joita ei ole niin helppo muuttaa yrittäjyydeksi.

Jyväskylän yliopiston sosiaalitieteen yliopistonlehtori Hanna-Mari Ikonen. Hänellä on silmälasit ja harmaa neule.
Jyväskylän yliopiston sosiaalitieteiden yliopistonlehtori Hanna-Mari Ikonen katsoo, että yritysmaailman maskuliiniset ihanteet voivat olla yksi syy siihen, että naisia on yrittäjänä vähemmän kuin miehiä. Kuva: Antti Palomaa / Yle

Ikonen arvioi, että syynsä on myös yritysmaailman maskuliinisella kulttuurilla.

– Yrittäjämaailmassa ideaali on rohkea, riskiä kaihtamaton ja eteenpäin pyrkivä yksilö. Nykyisessä kulttuurissa ja sellaisella kasvatuksella, jonka naiset saavat, heidän ei välttämättä ole helppo lähteä tällaisen yrittäjyyden maailmaan, Ikonen sanoo.

Tutkimuksen perusteella naiset voivat kohdata miehiä enemmän vaikeuksia esimerkiksi rahoituksen saannissa.

– Naisten yrityksille ei myönnetä lainoja samalla tavalla. Toki naiset eivät myöskään hae niitä niin usein, Ikonen sanoo.

Lisäksi tutkimuksessa on havaittu, että yritysmaailmassa on poikien piirejä ja suosikkijärjestelmiä.

Yhteiskuntatieteilijänä Ikonen katsoo, että naisten aseman parantamiseksi tarvittaisiin kulttuurin muutosta. Kasvatuksessa ja koulutuksessa ei pitäisi esittää toisia aloja sopivampana naisille kuin miehille tai arvottaa aloja eri tavoin. Sekin auttaisi, jos yritysmaailman organisaatioihin otettaisiin tietoisesti nykyistä monipuolisemmin erilaisia ihmisiä.

Ei Seppona koko loppuelämää

Seppo Forsbergina esiintyminen ei ole pysyvä ratkaisu.

– Ei tämä voi mennä niin, että joudun loppuelämäni esiintymään Seppona, jotta pystyn kasvattamaan yritystä, Emmi Lemmetty-Garcia sanoo.

Hän haluaa paljastaa kokeilunsa kaikelle kansalle, koska haluaa herätellä ihmisiä miettimään omaa toimintaansa ja oman työpaikkansa prosesseja, esimerkiksi sitä, missä järjestyksessä asiakkaita otetaan sisään ja laitetaan ulos.

– Vaikka joku ei ole keski-ikäinen mies, silti hän on asiakas.

Lemmetty-Garcialla on ollut hyviäkin yhteistyökumppaneita.

– Kaikki eivät ole tällaisia, mutta yllättävän iso osa on.

Ulkomaisten toimijoiden kanssa Lemmetty-Garcia ei ole vastaavaan ilmiöön törmännyt kertaakaan. Kohtelu on ollut hyvää, ja aikataulut ovat pitäneet.

Esimerkiksi ison japanilaisen maahantuojan kanssa yhteydenpito on ollut erittäin hyvää.

– Heille Emmi-nimi ei kerro esimerkiksi ikääni ollenkaan. He eivät tiedä, kuka tai minkä ikäinen tyyppi olen.

Voit kommentoida aihetta 9. maaliskuuta kello 23:een saakka.