Valtiovalta tukee yritysten toimintaa vuosittain miljardien eurojen edestä: suorilla yritystuilla ja lukuisilla verotuilla tuhansiin suuntiin. Tukiviidakko kuvaa hyvin nykyistä tilannetta. Mutta ovatko kaikki yritystuet hyödyllisiä yrityksille itselleenkään, saati Suomen taloudelle ja koko yhteiskunnalle? Onko osa yritystuista jopa haitallisia?
Yle kysyi tätä Suomen keskeisiltä ekonomisteilta. Vastauksista selvisi, että Suomen yritystuissa piisaisi savottaa perattavaksi.
– Suomessa tarvittaisiin yritystukiremontti ja nimenomaan siihen suuntaan, että tukia kohdennetaan enemmän taloutta uudistavaan toimintaan ja leikataan näistä muista tuista, sanoo tutkimusjohtaja Heli Koski Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta.
Suomen Yrittäjen ekonomisti Petri Malinen perää niinikään remonttia yritystukijärjestelmään, mutta se tulisi tehdä osana laajempaa kokonaisuutta.
– Näin voitaisiin objektiivisemmin arvioida, mille tuille on oikeasti tarvetta ja hyötyä.
Haitalliset säilyttävät
Malisen mielestä haitallisimpia ovat niin sanotut säilyttävät yritystuet.
– Tällaiset tuet eivät kannusta yrityksiä uudistumaan. Pidemmällä aikavälillä yrityksen kilpailukyky rapautuu entisestään ja tukitarve vain kasvaa, toteaa Malinen.
Malisen mukaan säilyttävät tuet ylläpitävät heikosti tuottavaa yritystoimintaa, vähentävät riskisottohalua ja hidastavat esimerkiksi vihreää- ja digisiirtymää.
– Toisin sanoen pahimmillaan tilanne voi olla se, että samaan aikaan tuemme vihreää- ja digisiirtymää ja tuemme sen hidastamista.
Pääekonomisti Juhana Brotherus Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä katsoo, että huonoon yritystukeen liittyy yritysten tai toimialojen voittajien valinta tai vanhan rakenteen suojelu, mikä rasittaa sitten korkeammalla verorasituksella kaikkia muita yrityksiä ja toimialoja.
– Heikommista yrityistuista voi mainita kauppa-alusten suorat vastikkeettomat tuet ja erilaiset alueperustaiset yritystuet, jotka syrjivät toisia alueita ja suosivat toisia – Nämä eivät luo lisää kasvua ja vaikutukset ovat VATTin tutkimusten perusteella tehottomia tai jopa negatiivisia.
Luovan tuhon jarrutusta
Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras nimeää haitallisiksi tuet, jotka pitkittävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä, vääristävät kilpailua kotimaassa tai kansainvälisesti, tukevat kannattamatonta liiketoimintaa tai poikkeavat kansainvälisestä käytännöstä.
– Vihreän siirtymän vauhdittaminen on välttämätöntä, fossiilisista luopuminen on tehtävä nopeasti. Kilpailukyky syntyy vain kilpailusta, Rautaporras huomauttaa.
Suomen pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti listaa huonoiksi tuet, jotka kannustavat yhteiskunnan kokonaisedun kannalta haitalliseen toimintaan. Näitä ovat Mäki-Fräntin mielestä esimerkiksi ilmastotavoitteiden vastaiset energiatuet, sekä tuet, jotka jarruttavat tuottavuuskehitystä hidastamalla yrityskannan uudistumista niin kutsutussa luovassa tuhossa.
STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà on pitkälti samaa mieltä.
– Lisäksi turhiksi yritystuiksi voidaan lukea sellaiset, jotka hyödyttävät vain yritystä itseään, eikä tuella ole positiivisia ulkoisvaikutuksia muuhun yhteiskuntaan.
Lainàn mielestä huonoja yritystukia ovat esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus ja yrittäjävähennys.
– Edellinen vääristää kannustimia ja se kohdentuu pääosin hyvätuloisille. Jälkimmäinen puolestaan asettaa yrittäjä- ja palkkatyön eriarvoiseen asemaan suosien verotuksellisesti yrittäjänä tehtyä työtä.
Etlan Koski nimeää esimerkiksi huonosta yritystuesta energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen.
– Se pienentää yritysten kannustimia etsiä vähäpäästöisempiä tuotantoratkaisuja. Lisäksi on monenlaisia tukia, joille ei ole mitään järkevää taloudellista perustetta eli markkinapuutetta, jota tuki korjaisi, esimerkiksi raviradoille vuosittain jaettavat tuet.
Protektionismi nostaa päätään
Johtaja Penna Urrila Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta nostaa esiin EU:ssa voimistuneen keskustelun yritysten kilpailuedellytyksistä muun muassa Yhdysvaltoihin nähden.
– Monissa maissa ollaan kallistumassa kohti tukien kasvattamista, ja EU:n valtiontukisääntöjen höllentäminen on mahdollinen kehityssuunta. Tämä kehitys ei mielestäni ole Suomen kaltaisen pienen maan etujen mukaista. Suomalaisyritysten toimintaympäristön on kuitenkin oltava kokonaisuutena kansainvälisesti kilpailukykyinen.
Hyvät läikkyvät
Hypon Brotheruksella on selvä näkemys hyödyllisistä yritystuista.
– Ainoastaan kasvua ja tuottavuutta laajemmin levittävät tuet ovat pitkäjänteisesti perusteltuja. Näihin lukeutuvat lähinnä tutkimus- ja kehitystuet, koska ne säteilevät kyseisiä yrityksiä pidemmälle ja uudistavat koko taloutta paremmalle kasvu-uralle. Kaikkiin muihin yritystukiin tulee suhtautua varauksella ja linjana pitäisi olla suunnitelmallisesti ajaa tuet pois esimerkiksi kahden vaalikauden aikana.
Brotheruksen mielestä Business Finlandin eli entisen Tekesin TKI-toiminta kuuluu parhaimpiin tukimuotoihin. Myös Finnveran yksityistä rahoitusta täydentävät tuet aloittaville yrityksille, kasvuyrityksille ja viennin rahoitukseen edistää parhaimmillaan innovaatioiden syntymistä sekä leviämistä.
Suomen Pankin Mäki-Fränti listaa hyödyllisiksi tuet, joilla pystytään korjaamaan markkinoiden epätäydellisyyksiä ja vääristymiä, esimerkiksi rahoituksen saatavuutta tai riskienjakoa.
– Kustannustehokkaat tuet, joiden hyödyt läikkyvät koko toimialalle, tuotantoketjuun tai talousalueelle, esimerkiksi eräät T&K-tuet, Mäki-Fränti listaa.
T&K-tuet ovat tukia tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist pitää selkeimpänä esimerkkinä hyödyllisestä yritystuesta TKI-toimintaan kohdistuva tukea, joka kannustaa sellaiseen kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, joka muuten jäisi syntymättä ja joka tuottaa yhteiskunnalle laajemmin hyötyä kuin pelkästään kyseisen yrityksen saama kaupallinen hyöty.
– Nyt suunnitteilla olevassa TKI-toiminnan verokannustimessa on potentiaalia sellaiseksi hyväksi yritystueksi, mutta mitenkään automaattisesti tavoite ei toteudu, Appelqvist toteaa.
Joka tuella puolustajansa
Suomalainen yritystukijärjestelmä painottuu vahvasti verotukien puolelle eli ne eivät ole suoraa rahan jakamista vaan pääasiassa veronkevennyksiä ja -huojennuksia lukuisiin eri suuntiin. Näitä ovat esimerkiksi alennetut arvonlisäverokannat muun muassa elintarvikkeille, ravintoloille ja henkilökuljetuksiin sekä kevyempi sähköverotus muun muassa teollisuudelle, kaivostoiminnalle ja kasvihuoneille.
– Joitakin vuosia sitten ministeriön virkamiesselvityksessä selvisi, että reilut 10 prosenttia yritystuista kohdentuu taloutta uudistavaan toimintaan, esimerkiksi suorat T&K-tuet ja 90 prosenttia on muuta tukea, Etlan Koski kertoo.
– Siellä on kyllä runsaasti leikattavaa ja ihan varmasti on tukia, jotka eivät ole taloudelle hyödyllisiä ja jopa haitallisia siinä mielessä, että ne säilyttävät myös tehottomia yrityksiä markkinoilla, mutta tukien leikkaaminen on todella vaikeaa, Koski sanoo.
Yrityksiä on kyllä ollut. Tulokset ovat kuitenkin jääneet laihoiksi. Kosken mukaan se johtuu pitkälti siitä, että joka tuelle on ärhäkät puolustajansa.
Metakka on siis varma, koskettiinpa mihin hyvänsä.
Keskuskauppakamarin Appelqvist rohkenee kuitenkin ehdottaa yhtä, jota moni ei ensivilkaisulla edes miellä yritystueksi: tiukka apteekkisäätely.
– Siinä rajoitetaan apteekkien välistä kilpailua myöntämällä joillekin toimijoille lupia. Tämä johtaa lääkkeiden hintojen nousuun ja luvan saaneiden korkeisiin monopolivoittoihin. Tämä on esimerkki aika helposti purettavasta yritystuesta, joka voitaisiin jo seuraavalla hallituskaudella poistaa aika nopealla aikataululla, Appelqvist toteaa.
5.3. Klo 10.31 poistettu yksi yritystuksia koskeva taulukko.
Voit keskustella aiheesta 27.2. kello 23:een saakka.