Kiinan esittelemä suunnitelma Ukrainan sodan lopettamiseksi saa osakseen kovaa kritiikkiä tutkijoilta.
Kiinan ulkoministeriö esittää 12 kohdan suunnitelmassaan, että kaikkien maiden koskemattomuutta on kunnioitettava, väkivaltaisuudet on lopetattava, yksipuoliset pakotteet poistettava sekä rauhanneuvottelut aloitettava välittömästi.
– Ei ole varsinaisesti diplomatian taidonnäyte vaatia, että sota lopetetaan neuvottelemalla. ChatGPT:kin (tekoäly) olisi voinut tehdä paremman ehdotuksen, lataa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ylen haastattelussa.
Hänen mielestään sopimus ei ota lainkaan huomioon Ukrainan intressejä ja on monella tapaa Venäjän intressejä myötäilevä.
– Kiinan ehdotuksessa vaaditaan alueellisen koskemattomuuden kunnioittamista, mutta ei kuitenkaan vaadita Venäjää vetäytymään sen laittomasti itseensä liittämiltä Ukrainan alueilta, Salonius-Pasternak jatkaa.
Kiina ei ole tällaista vaatimusta esittänyt myöskään aikaisemmin, eikä se ole tuominnut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Lisäksi Kiina pidättäytyy säännöllisesti kaikista YK:n äänestyksistä Ukrainan sotaan liittyen.
Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professorin Juha Vuoren mukaan kyseessä ei oikeastaan edes ole rauhanehdotus.
– Monet näistä ovat periaatteita, joita Kiina on nostanut ulkopolitiikassaan esiin jo vuosikymmeniä, hän sanoo Ylen haastattelussa.
Vuoren mukaan aito rauhansuunnitelma pitäisi sisällään paljon enemmän konkretiaa siitä mitä molemmilta osapuolilta vaaditaan.
Ukrainan sota on Kiinalle Vuoren mukaan kiusallinen. Kiinan ulkopolitiikan kulmakivi on jo pitkään ollut valtion suvereniteetin ja koskemattomuuden pyhyys.
Kiina ei halua, että muut maat puuttuvat sen sisäisiin kiistoihin, jollaisena se näkee esimerkiksi Taiwanin ja Tiibetin tilanteet.
– Kiinan on pakko tunnustaa Ukrainan alueellinen koskemattomuus, ja tästä syystä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Ukrainan alueiden liittäminen itseensä on Kiinalle herkkä aihe, Vuori sanoo.
Toisaalta Venäjä on Kiinalle läheinen kumppani, ja Kiina vaatii että sen turvallisuuspoliittiset intressit huomioidaan Euroopassa.
– Kiina tavallaan näkee syynä Ukrainan suvereniteetin rikkomiselle sen, että Venäjän intressejä ei ole huomioitu, hän jatkaa.
Taustalla Kiinan halu aktivoitua suurvaltapolitiikassa
Salonius-Pasternakin mukaan Kiina ei näytä aidosti haluavan ratkaista Ukrainan ja Venäjän välistä konfliktia. Kiinan motiivina on aktiivisemman rooli hakeminen suurvaltapolitiikassa esittämällä rakentavaa ja vakauteen pyrkivää toimijaa.
– Kyse on ennen kaikkea Kiinan presidentin Xi Jinpingin kasvojen pelastamisesta. Kiina ja Venäjä ovat solmineet läheisen kumppanuussuhteen, ja Xin arvovallalle ei käy se, että Venäjä menettää täysin kasvonsa ja häviää sodan, hän arvioi.
Tämä saisi Xin näyttäytymään kotimaassaan strategisesti taitamattomalta johtajalta, joka valitsi maalleen väärän kumppanin.
– Ja totta kai taustalla on myös se, että Kiina haluaa osoittaa olevansa suurvalta, jolla on globaalin tason ambitioita, Salonius-Pasternak lisää.
Myös Juha Vuori on sitä mieltä, että kyse on juuri Kiinan halusta nostaa profiiliaan suurvaltana.
– Kiina on jo pidemmän aikaa pyrkinyt luomaan itsestään kuvaa vastuullisena suurena valtana, rauhantahtoisena ja yhteistyöhön perustuvaan turvallisuuteen nojaavana valtiona, hän sanoo.
Sopimusehdotus hyödyttää enemmän Kiina ja Venäjää kuin Ukrainaa
Kiina sanoo sopimuksessa vastustavansa ”yksipuolisia pakotteita, joille ei ole YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntää”.
Venäjä on YK:n turvallisuusneuvoston veto-oikeuden omaava jäsen, joten tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, ettei Venäjä pakotteita olisi lainkaan, Vuori arvioi.
– Tässä ja monessa muussakin kohdassa Kiinalla on selvästi oma lehmä ojassa sen sijaan, että se pyrkisi aidosti lopettamaan Ukrainan konfliktin.
Lisäksi Kiina arvostelee rivien välissä Yhdysvaltoja ja Natoa Venäjän lähelle laajenemisesta.
”Yhden maan turvallisuutta ei pidä edistää toisten maiden turvallisuuden kustannuksella. Alueen turvallisuutta ei tulisi taata sotilasliittoja vahvistamalla tai laajentamalla. Maiden legitiimit turvallisuusintressit ja -huolet tulee ottaa vakavasti ja niihin tulee puuttua”, sopimusehdotuksessa kirjoitetaan.
– Tämähän on suoraa Kremlin propagandaa, joka lähtee Venäjän etupiiriajattelusta, eikä siitä että lukuisat sen naapurimaat ovat itse halunneet Euroopan unionin ja Naton jäseniksi, Salonius-Pasternak sanoo.
Hänen mukaansa Kiinan ehdotus hyödyttääkin selvästi enemmän Venäjää sekä Kiinaa itseään kuin Ukrainaa.
Kiinan ehdotuksessa on muun muassa kohta, jossa vaaditaan globaalin talouden tuotantoketjujen vakautta ja sitä, ettei Ukrainan sota sotkisi maailmantalouden toimintaa.
– Tämäkin on suoraan sisäpolitiikkaa. Kiinan talouskasvun edellytys on globalisaatio ja maailmantalouden toimiminen. Juuri tämä on pitänyt kommunistipuolueen vallassa, Salonius-Pasternak arvioi.
Kiinan mahdollinen aseellinen tuki Venäjälle varjostaa rauhanehdotusta
Kiina esiintyy neutraalina rauhantavoittelijana samalla kun sillä on historiallisen läheinen kumppanuussuhde Venäjään.
Nato ja Yhdysvallat ovat jopa varoittaneet, että Kiina valmistautuu Venäjän aseelliseen tukemiseen.
Salonius-Pasternakin mukaan Kiina saattaa käyttää rauhanehdotusta välineenä aseavun oikeuttamiseen.
– Kiina voisi sanoa, että yritimme ensin saada aikaan rauhan diplomaattisin keinoin, mutta länsimaat ja Ukraina torppasivat sen, hän arvioi.
Näin Kiina voisi sanoa, ettei konfliktia saada ratkaistua muuten kuin toimittamalla aseapua Venäjälle.
Vuori puolestaan ei usko Kiinan alkavan tukea Venäjää tappavalla aseellisella avulla.
– Tämä olisi Kiinalta varsin hölmöä eikä tästä ole myöskään mitään näyttöä. Tämä on myös retorisen sodankäynnin väline lännelle, hän arvioi.
Vuoren mukaan aina kun länsimaat esittävät näitä syytöksiä, pakottaa se Kiinan kieltämään ne julkisesti ja näyttävästi, mikä taas ajaa kiilaa Venäjän ja Kiinan läheiseen kumppanuuteen.
– Lisäksi aina kun aihe nostetaan lännessä esille, reagoivat markkinat tähän negatiivisesti. Se puolestaan pelottaa Kiinaa, hän jatkaa.
Lisää aiheesta:
Charly Salonius-Pasternak kommentoi Kiinan ehdotusta radion klo 16 uutisissa.
Biden: Varoitin Kiinan presidenttiä taloudellisista seuraamuksista Venäjän tukemisessa
Kiina esitteli 12 kohdan ehdotuksen Ukrainan sodan lopettamiseksi