Turun tunnin junan potentiaaliset talousvaikutukset Suomen bruttokansantuotteeseen ovat 30 vuoden aikana noin 5–6 miljardia euroa, kertoo Turun Tunnin Juna oy:n laatima arvio.
Junayhtiö laati arvion Helsingin ja Turun välisen uuden junayhteyden taloudellisista vaikutuksista Boston Consultin Groupin kanssa.
Arvion pohjana on liikenne- ja viestintäministeriön kehittämä kokonaisvaikuttavuuden arviointimenetelmä, joka pohjautuu Väyläviraston arvioihin sekä kotimaisiin ja ulkomaisiin verrokkihankkeisiin.
Merkittävimmät vaikutukset syntyvät junayhtiön mukaan työmatkojen matka-aikasäästöistä ja lipputuloista, 750–810 miljoonaa euroa, taloudellisen tehokkuuden kohenemisesta, 160–310 miljoonaa euroa sekä työvoiman tarjonnan paranemisesta, 40–50 miljoonaa euroa.
Lisäksi radan varren kiinteistöinvestointien arvoksi arvioidaan 3,8–4,5 miljardia euroa. Maankäytön arviointi tehtiin Espoon Histassa, Vihdin Nummelassa, Lohjan Lempolassa ja Kirkkonummen Veikkolassa. Turun Kupittaa ei sisältynyt arvion rajaukseen.
Arviossa todetaan myös, että kaikkia junayhteyden suoria talousvaikutuksia on vaikea määritellä. Näitä ovat esimerkiksi väestörakenteen kestävyyden muutos radan alueella, matkailun mahdollisuuksien parantuminen ja huoltovarmuuden parantuminen.
Alustava arvio Turun tunnin junan rakentamisen kustannuksista on 3,4–4 miljardia euroa. Ratasuunnitelmien on määrä valmistua tämän vuoden aikana. Toteutuspäätös voidaan tehdä yhtiön mukaan jo ensi syksynä.
Toteutumispäätöksen myötä hanke voi hakea EU:n CEF-tukea, joka kattaisi enintään 30 prosenttia rakennuskustannuksista.
Arvio on junayhtiön vastaus ministeriötyöryhmän tyrmäykseen
Valtiovarainministeriön aiemman selvityksen mukaan nopeiden raideyhteyksien hyödyt jäisivät kustannuksia pienemmiksi. Tammikuussa julkaistussa raportissa todettiin, että vuosikymmeniä kestävien hankkeiden kustannusarvioihin liittyy huomattavia epävarmuuksia.
Valtiovarainministeriön valtiosihteeri, kansliapäällikkö Juha Majanen totesi tuolloin, että raidehankkeet ovat taloudellisesti kannattamattomia ja niistä jää isot summat veronmaksajille maksettavaksi.
– Jos rakentamispäätös tehtäisiin, sen pitäisi tapahtua jostain muusta kuin taloudellisesta näkökulmasta, Majanen sanoi tammikuussa.
Raportissa arvioitiin kolmea käynnissä olevaa suurta raideliikennehanketta: Helsingin ja Tampereen välistä Suomi-rataa, Helsingin ja Kouvolan välistä Itärataa ja Turun ja Helsingin välistä Turun tunnin junaa. Pisimmällä hankkeista ollaan Turussa.
Juttua korjattu klo 17.15: Kuvatekstissä kerrottiin virheellisesti, että päärautatieasema olisi kokonaan poissa käytöstä. Asema on edelleen käytössä Tampereen suunnan junille.