Tänään tiistaina käydään vangitsemiskäsittely täysin poikkeuksellisessa tapauksessa Suomen rikoshistoriassa.
Keskusrikospoliisi vaatii psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrosta epäiltyä 25-vuotiasta Aleksanteri Kivimäkeä vangittavaksi Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa.
Poliisi epäilee häntä todennäköisin syin törkeästä kiristyksestä, törkeästä tietomurrosta sekä törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.
Kivimäki tuotiin Suomeen viime perjantaina Ranskasta, jossa hän pakoili Suomen viranomaisia. Hän on nyt Vantaan vankilassa.
Puolustusasianajaja Peter Jaarin mukaan Kivimäki saapuu paikan päälle käräjäoikeuteen. Puolustus kiistää epäillyllä olevan osuutta rikoksiin ja tulee vastustamaan vangitsemista.
Aiemmin hän on tullut tunnetuksi nimellä Julius Kivimäki. Yle on julkaissut epäillyn nimen poikkeuksellisesti jo esitutkintavaiheessa, koska Vastaamon tietomurrolla ja sen tutkinnalla on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.
1. Mistä tapauksessa on kyse?
Lokakuussa 2020 tuli julkisuuteen, että yli 33 000:n psykoterapiakeskus Vastaamon asiakkaan henkilö- ja potilastiedot oli varastettu.
Osa varastetuista tiedoista julkaistiin Tor-verkossa. Potilastiedoista ilmeni Vastaamon asiakkaiden nimiä, osoitteita, henkilötunnuksia ja potilaskertomuksia.
Vastaamon mukaan tietomurto oli tapahtunut marraskuussa 2018 ja maaliskuussa 2019.
Tuntematon kiristäjä julkaisi myös viestejä, joiden hän antoi ymmärtää olevan Vastaamon edustajan ja hänen välisiään. Viestien perusteella kiristäjä vaati Vastaamolta 40 bitcoinin lunnaita, jotta hän lopettaa tietojen julkaisun. Se vastasi noin 450 000 euroa.
2. Kuka epäilty on?
Vuonna 1997 syntynyt Aleksanteri Kivimäki on tunnettu hakkeri.
Kivimäki on aiemmin puhunut avoimesti medialle rikoksistaan niin Suomessa kuin ulkomailla. Ne ovat herättäneet huomiota kansainvälisesti.
Vuonna 2014 hän soitti yhdysvaltalaiseen hätäkeskukseen ja sai harhautettua viranomaisia niin, että poliisin erikoisjoukot menivät paikallisen FBI-agentin vanhempien kotiin. Kyseinen FBI-agentti tutki Kivimäen tekemiä rikoksia.
Hän aiheutti myös aiheettoman pommiuhan American Airlinesin lennolle. Helsingin hovioikeus katsoi, että perättömissä hätäpuheluissa oli kyse petosrikoksista. Kivimäki sai kymmenen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen ja 80 päiväsakkoa.
Vuonna 2015 Aleksanteri Kivimäki tuomittiin kahden vuoden ehdolliseen vankeuteen valtavasta tietoverkkorikosvyyhdistä, joka oli tapahtunut vuosina 2012–2013. Hän oli laittomasti tunkeutunut kehittämillään ohjelmilla 50 700 palvelimen sisään ja käyttänyt niitä luvattomasti. Kivimäki oli tekojen aikaan 15–16-vuotias.
3. Miksi häntä epäillään?
Pian Vastaamon tapauksen paljastumisen jälkeen Kivimäen nimi nousi esiin useissa nettikeskusteluissa hänen rikostaustansa ja osaamisensa vuoksi. Myös poliisi otti Kivimäen huomioon jo tuolloin.
Poliisi ei kuitenkaan ole tutkinnallisista syistä kommentoinut tarkemmin, mitkä seikat viittaavat juuri Kivimäen syyllisyyteen.
Poliisi ei ole kertonut, osallistuiko epäilty heidän käsityksensä mukaan Vastaamon tietomurtoa ja kiristyksiä käsitelleisiin verkkokeskusteluihin.
Kivimäkeä alettiin epäillä Vastaamon tapauksesta varsinaisesti vasta vuoden 2022 aikana. Tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Marko Leposen mukaan taustalla oli pitkäjänteinenja huolellinen työ, joka on pitänyt sisällään yhteistyötä poliisilaitosten ja muiden viranomaisten kesken Suomessa ja ulkomailla.
Poliisi epäilee, että Aleksanteri Kivimäki on sekä tietomurron että sitä seuranneen kiristysvyyhdin takana.
4. Mikä tekee tapauksesta poikkeuksellisen?
Vastaamo-tapaukseen liittyvien rikosten uhrien määrä, noin 33 000, on Suomen rikoshistorian suurin.
Tällä hetkellä noin 23 000 uhria on tehnyt poliisille rikosilmoituksen. Noin 10 000 uhria ei ole edelleenkään ilmoittautunut poliisille.
Rikosilmoituksen tehneistä ainoastaan noin 7 900 on täyttänyt sähköisen lausumalomakkeen. Lomake on täytettävä, jos haluaa mahdollisuuden vahingonkorvauksiin tulevassa oikeudenkäynnissä.
Poliisi muistuttaa, että tietomurron uhrit voivat edelleen tehdä rikosilmoituksen ja täyttää sähköisen lausumalomakkeen. Ohjeita löytyy poliisin ja Rikosuhripäivystyksen nettisivuilta.
Tutkinnanjohtajan mukaan ilmoitusmäärät ovat kasvaneet hiljalleen koko esitutkinnan ajan, mutta mitään suurta lisäystä asian viime aikoina saama julkisuus ei ole tuonut.
Poliisilla ei ole ollut tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon tekijä on hyötynyt rikoksesta.
– Puhutaan kuitenkin aika marginaalisista summista. Meidän tietojen mukaan noin 20–30 henkilöä olisi näitä lunnassummia maksanut, tutkinnanjohtaja Leponen lausui lokakuussa.
5. Miten tutkinta etenee?
Tapauksen esitutkinta jatkuu vielä kuukausia.
Tutkinnanjohtaja Marko Leposen mukaan epäillyn kuulustelut aloitetaan alkuviikon aikana, vangitsemisoikeudenkäynnin jälkeen.
– Kyseessä on laaja ja teknisesti erittäin haasteellinen rikoskokonaisuus. Olemme varautuneet, että kuulusteluihin tulee menemään paljon aikaa, Leponen toteaa.
Vangitsemisoikeudenkäynnissä käräjäoikeus antaa syytteen nostamiselle määräpäivän.
– Uskoisin, että se tuonne tämän vuoden loppupuolelle tulee menemään, Leponen arvioi.
