Miesten 4x10 kilometrin viesti Planican MM-kisoissa perjantaina 3.3. kello 13.30. Suora lähetys TV2:ssa, Yle-Areenassa, Yle-sovelluksessa ja Yle Urheilun verkkosivuilla.
Runsas 14 vuotta sitten Suomen miesten viestijoukkue sai palkinnon sinnikäästä taistelusta. Nelikko Matti Heikkinen, Sami Jauhojärvi, Teemu Kattilakoski ja Ville Nousiainen lähtivät mitalitoivein liikkeelle, mutta jo avausosuudella haaveet olivat murskautua, kun Heikkisen sauva katkesi heti lähtökiihdytyksessä.
Heikkinen kuitenkin taisteli ja toi itsensä vaihtoon viidentenä. Jauhojärvi otti toisella osuudella kärjen kiinni ja Kattilakoski pääsi kolmososuudelle toisena.
Nykyään Yle Urheilun asiantuntijana toimiva Nousiainen muistaa, miten hän jännitti ennen kisaa ja kisan aikana. Kun Kattilakoski saapui vaihtoon kolmantena, oli Nousiaisesta kiinni, saako Suomi mitalin vai ei.
– Jännitti todella paljon, kun näin missä tilanteessa jouduin lähtemään. Tiesin, että latu oli todella sohjoinen, niin hoin koko ajan: älä lähde liian lujaa, älä lähde liian lujaa, Nousiainen kertasi vuosien takaista viesti.
Löydät koosteen vuoden 2009 viestistä seuraavasta linkistä: Elävä arkisto: Pronssia miesten MM-viestissä 2009
Nousiainen piti päänsä kylmänä, sillä hän tiesi, että takaa-ajajat joutuivat ajamaan häntä kiinni – ja hän taas pystyisi nostamaan tasoaan ensimmäisen kolmen kilometrin jälkeen. Nousiaisen hiihtoa helpotti myös se, että Liberecin radalla oli paljon mutkia. Hän näki koko ajan, missä takaa-ajajat tulivat, joten hän pystyi nostamaan tarvittaessa vauhtia.
Kaikki tähdet kohdillaan
Petter Northug ja Axel Teichmann ratkoivat maailmanmestaruuden loppukirissä. Norja vei sen 2,6 sekunnin erolla Saksaan. Nousiaisella ei loppujen lopuksi ollut hätäpäivää, ja hän toi Suomen kolmantena maaliin.
– Meillä sattui sinä päivänä kaikki tähdet kohdilleen, kaikki onnistui suhteellisen hyvin, Nousiainen totesi.
– Meillä ei ollut ikinä sellaista ankkuria, joka pystyisi ratkaisemaan tiukkoja paikkoja loppukirissä. Emme olleet riittävän nopeita. Mutta olimme tasaisia, kaikki pystyivät hiihtämään kymmenen joukkoon, osa jopa palkintopallille.
Kattilakoski oli Nousiaisen kämppäkaverina Liberecissä. Hän kertoi Urheilustudion lähetyksessä, ettei hän enää kovin tiuhaan tai usein mieti viestipronssia, vaikka se tuokin mukavia muistoja mieleen.
– Se viestimitali on uran kirkkain kruunu ihan tuloksellisestikin. Se on ainoa mitali arvokisatasolta, mikä minulla on kaapissa, Kattilakoski sanoi.
– Hiihtohan on pitkälle yksilöurheilua, mutta kyllä viesti sytyttää aina. Meillä oli tuolloin ihan huikean mahtava tiimi ja oli kiva hiihtää tuollaiselle joukkueelle ja joukkueena.
Hylkiöasema toi näyttämisen halua
Vuoden 2001 Lahden MM-kisojen dopingskandaalin jälkeen Suomen maajoukkue oli muuttunut täysin. Jauhojärvi ja Kattilakoski joutuivat kovan paikan eteen, kun heistä tuli vastuunkantajia. Vähän myöhemmin myös Nousiainen ja Heikkinen nousivat mukaan maajoukkueeseen.
Suomen kansa oli tottunut menestykseen, olihan miesten viestimitali ollut yksi ”varmoista” arvokisamitaleista muutaman vuoden ajan. Nuoret pojat vasta hakivat omaa tasoaan ja polkuaan. Kun menestystä ei tullut heti, saivat hiihtäjät rapaa niskaansa.
– Näin jälkeenpäin ajateltuna se Lahden jälkeinen aika oli kamalaa aikaa monta vuotta. Tuntui, että me olimme vähän hylkiöitä koko hiihtomaajoukkue, Kattilakoski sanoi.
– Ehkä se tiivisti meitä porukkana vielä enemmän. Meille tuli sellainen näyttämisen halu, että täältä pesee.
Liberecin pronssimitali on odottanut jatkoa pitkään. Muutamaan otteeseen mitali on ollut lähellä, esimerkiksi neljä vuotta sitten Seefeldin MM-kisoissa Richard Jouve voitti Joni Mäen loppukirikamppailussa ja Ranska vei pronssimitalit 1,8 sekunnin turvin. Myös Oslon MM-kisoissa 2011 ja Pyeongchangin olympialaisissa 2018 Suomen kohtaloksi on tullut neljäs sija.
– Pääsimme sinne neljän, viiden joukkoon, mutta ikinä emme onnistuneet täysin nappiin, Nousiainen sanoi.
Hän muistutti, että jos joukkue on tasainen, ei menestys vaadi loppupeleissä ihmeitä. Aina jollain joukkueella menee voitelu pieleen tai joku nelikosta hyytyy. Yksi tällaisista tasaisista joukkueista on ollut Ranska, joka on saavuttanut pronssia kolmissa edellisissä MM-kisoissa sekä olympialaisissa.
”Nuorisoketjun” viimeinen viesti?
Suomen miesten joukkue ei ole viime vuosien aikana saanut kasaan tasaista nelikkoa. Iivo Niskanen on toisella osuudella ollut yleensä ylivoimainen, ja se on tarjonnut joukkueelle etulyöntiaseman, jota joukkue ei vielä ole pystynyt käyttämään hyväkseen.
Iivo Niskanen on voittanut olympiakultaa sekä maailmanmestaruuden, mutta viestimitali häneltä puuttuu. Ville Nousiaisen mielestä Niskasen puheista kuulee, että tämä puuttuva mitali kiinnostaa häntä todella paljon.
– Kun olen katsonut hänen viestihiihtojaan, niin siitä näkee, millainen kiima hänellä on siihen viestimitaliin, Nousiainen sanoi.
– Mitali ei jää ainakaan hänestä kiinni, sillä hän uskaltaa lähteä heti pommittamaan eikä jää odottelemaan.
Niskanen, Ristomatti Hakola ja Perttu Hyvärinen ovat nimenneet itsensä ”nuorisoketjuksi”, sillä he ovat kiertäneet kisoja yhdessä jo vuosikausia. Tätä nykyä päälle kolmikymppiset hiihtäjät ovat joutuneet kuitenkin aina pettymään viestissä, vaikka ennen kisaa onkin haiskahtanut mitalilta.
Voi jopa olla, että Planican MM-viesti on tälle nuorisoketjulle viimeinen yhdessä, vaikka iän puolesta näin ei tarvitsisi olla.
– Olisihan se hienoa juhlia porukalla. Ollaan niin monta kertaa tultu pettyneinä rekalta pois. Että nyt vihdoin saisi poikien kanssa saunoa, Niskanen haaveili torstai-iltana.