Kolmen suurimman puolueen kannatuserot ovat kaventuneet poikkeuksellisen pieniksi. Kärki tiivistyi entisestään tänään torstaina julkaistussa Ylen puolueiden kannatusmittauksessa. Kokoomus on edelleen suurin puolue 20,8 prosentin kannatuksella. SDP:lle mitattiin 19,9 ja perussuomalaisille 19 prosentin kannatus.
Kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa kärkipuolueiden erot ovat olleet huomattavasti suuremmat tilanteessa, jossa eduskuntavaaleihin on aikaa kuukauden päivät. Kärkikahinoihin on myös mahtunut useampi puolue kerrallaan.
Tämän vuosituhannen trendinä on ollut, että vaikka yksittäinen puolue saattaa olla vielä muutama kuukausi ennen vaaleja huomattavallakin etumatkalla muihin nähden, tuppaa kilpailu kiristymään vaalipäivän lähestyessä.
Ennakkoon kärjessä ollut puolue ei kuitenkaan ole vaalipäivänäkään joutunut luopumaan paikastaan. Tällä kertaa kärkipuolueiden maaliintulojärjestystä on kuitenkin hyvin vaikea, jopa mahdoton ennustaa.
Näin arvioi Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen johtaja Markku Jokisipilä.
Kokoomus ei voi luottaa viime vaalien trendiin
Vielä muutama kuukausi ennen vuoden 2015 vaaleja keskusta nautti lähes 27 prosentin kannatusluvuista. Kannatustolpat elivät loppuun asti, ja vaalipäivänä puolueen kaula muihin ei ollut lainkaan yhtä selvä kuin miltä se oli vielä aiemmin näyttänyt. Puolue säilytti kuitenkin ykkössijansa.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleja edeltävänä talvena etumatkalle karkasi SDP. Kokoomus ja ennen kaikkea perussuomalaiset onnistuivat viimeisen kuukauden aikana nostamaan kannatustaan ja maaliintulojärjestys oli lopulta hyvin tasainen. SDP notkahti viimeisinä viikkoina useamman prosenttiyksikön, mutta säilytti ykköspaikkansa.
Tämän vuoden eduskuntavaaleissa kisa kärkikolmikon välillä on kuitenkin ennätyksellisen tasainen.
– Erot ovat niin pienet verrattuna asetelmiin neljä ja kahdeksan vuotta sitten, että nyt on täysin mahdollista, että kolmen kärki menee uuteen järjestykseen. Kaikilla kolmella on mahdollista olla tämän päivän perusteella vaalivoittajia, Jokisipilä sanoo.
Pitkään etumatkaa pitänyt kokoomus ei siis voi vielä huoahtaa helpotuksesta.
– Kysely kyselyltä kilpailuasetelma vain kiristyy. Maksimaaliset panokset jäävät viimeisille kuukausille ennen vaaleja.
Jokisipilän mukaan tällä kertaa tilanne on edeltäviin eduskuntavaaleihin verrattuna hyvin poikkeuksellinen myös siinä mielessä, että nyt näyttää jopa todennäköiseltä, että kaikki kolme suurta puoluetta kasvattavat vielä viime metreillä kannatustaan.
Viime metrien virheet ovat ennenkin ratkaisseet vaalit
Kun erot puolueiden välillä ovat hiuksen hienoja, voi vähäpätöiseltäkin vaikuttava asia nousta nopeasti ratkaisevaan asemaan viimeisinä viikkoina ennen vaaleja.
Paljon lepää nyt puolueiden puheenjohtajien harteilla, sillä he pääsevät edustamaan puoluettaan näkyvästi viimeisissä vaalitenteissä.
– Kaikki on niin pienestä kiinni, että mitä tahansa saattaa tapahtua. Ne jotka pärjäävät vaalitenteissä, voivat hyvinkin pärjätä vaaleissa, politiikan tutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta sanoo.
Toisaalta epäonnistumisen ja ilmoille karanneet heikosti harkitut lausunnot saattavat viedä pääministerin paikan nenän edestä.
Näin kävi vuoden 2019 alussa kokoomuksen puheenjohtajalle Petteri Orpolle, joka lausui hoitajamitoitusta koskeneessa keskustelussa puolueelle kohtalokkaat sanat, ”ihminen ei ole desimaali”. Kokoomuksen kannatus lähti luisuun vain pari kuukautta ennen eduskuntavaaleja.
Juuri tällaisia virheitä puolueissa vältellään nyt kuin ruttoa. Orpo on saanut jo selitellä vuodenvaihteessa kommenttejaan puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) isyysvapaasta sekä kiljuvista naisministereistä, ja nyt kieli on keskellä suuta.
Muut puolueet sen sijaan ovat ottaneet ilon irti kokoomuksen varovaisuudesta, sillä haastajat pääsevät käyttämään reippaampaa retoriikkaa.
– Otetaan mittaa toisesta ja yritetään olla riittävän varovaisia, että säilytetään nykyinen tilanne. Keskikokoisilla puolueilla ei ole mitään hävittävää tässä tilanteessa, Palonen sanoo.
Paljon riippuu myös siitä, nouseeko keskusteluun viimeisillä viikoilla yllättäviä teemoja. Palosen mukaan puolueet hakevat tällä hetkellä ennen kaikkea vastakkainasettelua.
Viime eduskuntavaalien alla Oulun maahanmuuttajataustaisten seksuaalirikosepäilyt nousivat valtakunnalliseen keskusteluun ja perussuomalaiset pääsi hyötymään tästä kampanjassaan.
Perussuomalaiset korvasi keskustan
Uutta tämän kevään eduskuntavaaleissa on se, että edellisten vaalien tasaväkisemmästä neljän, viiden suuren puolueen asetelmasta on nyt siirrytty kolmen kärkipuolueen malliin.
Historiallista on etenkin se, että keskusta on pudonnut pois keskisuurten puolueiden ryhmästä.
– Ero on niin suuri, että vaikka puolue onnistuisi viimeisen kuukauden aikana miten hyvin tahansa, eivät kyselyt voi olla niin pielessä, että he onnistuisivat nousemaan enää edes lähelle kärkikamppailua, Jokisipilä sanoo.
Perussuomalaiset sen sijaan on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa kärkikahinoissa.
Puolue on aikaisemmin onnistunut kirimään kannatustaan etenkin loppua kohden. Edellisissä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa kannatus liikkui puoli vuotta ennen äänestyspäivää vain alle kymmenessä prosentissa. Vaaleissa perussuomalaiset nousi kuitenkin toiseksi suurimmaksi puolueeksi keräten 17,5 prosenttia äänistä.
Tällä kertaa perussuomalaisten äänestäjät tuntuvat kuitenkin olevan edellisiä vaaleja varmempia omasta puoluekannastaan, mikä ei lupaa vaalipäivän yllätyksiä.
– Huima monen prosenttiyksikön loppukiri tällä kertaa on epätodennäköisempi kuin aikaisemmin, Jokisipilä uskoo. Voisi sanoa, että perussuomalaiset on normalisoitunut isona puolueena.