Kevättalvi on hyvää aikaa erilaisten taivaan valoilmiöiden havainnoimiselle.
Moni jakaa havaintojaan somessa tai tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan Taivaanvahti-palvelussa. Esimerkiksi helmikuun lopulla revontulet loimusivat näyttävästi yötaivaalla niin, että valonäytelmä sai Finnairin lentokoneen kapteenin tekemään reittimuutoksen revontulten esittelemiseksi.
Mutta onko kevättalvi jotenkin tavanomaista vilkkaampaa aikaa taivaan valoilmiöille? Ursan toimistopäällikkö ja Oulun Arktoksen puheenjohtaja Jaakko Visurin mukaan ei, mutta pitää paikkansa, että ilmiöt nousevat kevättalvella paremmin esille.
Syitä on useita.
1. Olosuhteet havainnoille ovat hyvät
Jotta erilaiset taivaanilmiöt osuvat silmään, täytyy tietenkin olla sopivan hämärää. Suomessa se tarkoittaa, että havaintoja on parhain tehdä aina syksyn hämärästä kevääseen.
– Kesällä se ei tietenkään onnistu. Mutta nyt kun ihmiset ovat ilta-aikaan ulkona ja on hämärää, havaintojen tekeminen onnistuu, Visuri sanoo.
Kevättalvella säät ovat usein myös otollisempia taivaanilmiöiden havainnointiin.
– Syksy on tilastollisesti pilvisempää aikaa. Helmikuun lopussa illat alkavat olemaan huomattavasti kirkkaampia ja kelit kuin kelit paranevat näin kevättalvella.
Kirkkaalla iltataivaalla näyttäytyvät myös tähdet, jotka saattavat toisinaan välkkyä. Niin ei oikeasti ole, mutta turbulenttinen tuuli jossain ilmakehän kerroksessa saa kyseisen ilmiön aikaan. Tyypillisesti suihkuvirtaukset tapahtuvat 10 kilometrin korkeudessa.
– Se on kuin linssi, joka vaihtaa koko ajan muotoaan, jolloin myös valonsäteen kulku hieman muuttuu.
Joskus välkkyvä tähti saattaa myös vaihtaa väriä. Tämä johtuu siitä, että joidenkin tähtien kohdalla valonsäteen matka on pidempi kuin toisilla. Silloin valonsäde ehtii vaihtaa reittiä tiuhaan ja hajota välillä jopa väreiksi.
2. Huhtikuu on halojen kulta-aikaa
Haloilmiöt ovat riippuvaisia vuodenaikojen sään vaihteluista, sillä halo vaatii, että ilmakehässä esiintyy tarpeeksi jääkiteitä. Todennäköisin vuodenaika ilmiöille on huhtikuu.
– Tähtiharrastajien piireissä puhutaankin halohuhtikuusta. Mutta täytyy muistaa, että halot eivät ole varsinaisesti oikeita kohteita, vaan valonsäteiden erilaisia tapoja taittua ilmakehässä.
Tyypillisesti talviaikaan havaittavat haloilmiöt ovat valopilarit ja Auringon ympärillä näkyvä 22 asteen halorengas.
Ursan Taivaanvahti -havaintopalvelun 28. marraskuuta 2021 jakamassa twiitissä näkyy yleisön ottamia halokuvia eri puolilta Suomea.
Valopilarit esiintyvät etenkin sydäntalven tienoilla kovien pakkasten aikaan. Sen sijaan 22 asteen halorenkaan kanssa on mahdollista havaita samaan aikaan niin kutsutut sivuauringot.
– Ne esiintyvät Auringon kanssa samalla korkeudella vastakkaisilla puolilla. Parhaimmillaan sivuauringot näyttävät lähes yhtä kirkkailta kuin itse Aurinko, Visuri sanoo.
3. Aurinko on tavanomaista aktiivisempi
Revontulia näyttäytyy vuodenajoista riippumatta. Kuluvana talvena aurinko on kuitenkin ollut tavanomaista aktiivisempi, mikä on lisännyt mahdollisuuksia havaita revontulia ympäri Suomen.
– Auringon aktiivisuus menee 11 vuoden sykleissä. Nyt auringon aktiivisuusjakso on ollut nousujohteista ja tämän ennustetaan jatkuvan jopa vuoteen 2026 saakka. Auringon syklit ovat kuitenkin arvaamattomia.
Revontulet syntyvät auringosta purkautuvien ja sähköisesti varattujen hiukkasten törmätessä ilmakehään.
Ursan Taivaanvahti jakoi 28. helmikuuta 2023 twiitin näyttävistä revontulista, jotka yleisö oli havainnut Pyhäjärvellä ja Lieksassa.
4. Pitkäkestoisia, kirkkaita meteoreja on keväällä enemmän
Tulipallot ovat kirkkaita tähdenlentoja, jotka syntyvät meteoroidin eli pienehkön kivenmurikan saapuessa ulkoavaruudesta maan ilmakehään.
Tulipallot selviävät ilmakehässä yleensä muutamasta sekunnista pidempään, kun taas himmeämmät tähdenlennot kestävät tyypillisesti vain pari sekuntia.
Kevättalvella pitkäkestoisia, kirkkaita meteoreja näyttäytyy alkuillasta Suomessa aavistuksen enemmän. Tämä johtuu maan pyörimisakselin kaltevuudesta ja siitä, miten kappaleet pyörivät Auringon ympäri.
– Ero on kuitenkin sen verran vähäinen, ettei se varsinaisesti selitä viime aikoina jatkuvalla syötöllä tulleita tulipalloja.
Ursan Taivaanvahti twiittasi 28. lokakuuta 2022 seuraajan havaitsemasta tulipallosta.
5. Myös sattumalla on osansa pelissä
Jupiterin ja Venuksen näyttäytyminen taivaalla vieretysten juuri tähän aikaan vuodesta on pelkkää sattumaa. Kuten Maa, myös muut planeetat kiertävät Aurinkoa ympäri. Tämän vuoksi kunkin planeetan havainnoinnin paras ajankohta vaihtelee.
Myös kaikkien muiden planeettojen, paitsi Venuksen, havainnointi vaatii hämärän ja kirkkaan taivaan.
– Venus näkyy kirkkaalta taivaalta useimmiten myös päiväsaikaan. Kaikki muut planeetat vaativat sen, että Aurinko laskee horisonttiin ennen kuin ne voi paljain silmin erottaa, Visuri kertoo.
Mikäli taivaalla näkyvä valopiste liikkuu, on kyseessä todennäköisesti satelliitti.
– Yhdellä näkökentällä voi havaita jopa kymmenen satelliittia. Niiden kiertoradat ovat matalimmillaan noin 300–400 kilometrin korkeudella.
Vinkkejä tähtitaivaan ilmiöiden bongailuun voi saada esimerkiksi Luonto-Suomen Tähtienkatseluillasta Yle Areenalla:
