– Kiinteistöpalveluala ei innostanut yhtään, vastaa sähköalaa Salossa opiskeleva Lenni-Kalle Halkola, kun häneltä kysytään alaa, jolle ei ainakaan halunnut.
Halkola haki Salon seudun ammattiopistoon ykkösvaihtoehtona sähköpuolelle ja pääsi sisään. Kakkosvaihtoehtona oli putkiala.
Pian valmistuvan sähköasentajan ajatukset eri aloista ovat rehtori Anne Braggen mukaan hyvin tyypilliset.
– Sähköalalle ei esimerkiksi viime vuonna saatu otettua kaikkia halukkaita. Muita suosittuja aloja ovat sosiaali- ja terveysala, autoala, tietotekniikan alat, ohjelmistoala, tekninen suunnittelu. Nämä kiinnostavat nuoria, sanoo Bragge.
Vähiten oppivelvollisia hakijoita kiinnostavat muun muassa Halkolankin mainitsema kiinteistöpalveluala sekä pintakäsittelyala, hiusala ja käsi- ja taideteollinen ala.
Työnantajien kannattaisi panostaa markkinointiin
Monella työvoimapulasta kärsivällä alalla on käsissään tuplaongelma: töitä olisi, mutta nuoret eivät hakeudu alalle.
Varsinais-Suomessa tästä ongelmasta on kärsinyt jo vuosia etenkin teknologiateollisuus, sanoo opetusneuvos Jukka Lehtinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM).
– Työnantajien pitäisi markkinoida alojaan paremmin, ihan peruskoulun työelämään tutustumisjaksoista (TET) lähtien, Lehtinen neuvoo.
Esimerkiksi metalliala saattaa Lehtisen arvion mukaan kärsiä edelleen vääristä mielikuvista. Työ metallipajoissa ei nykyään ole fyysisesti niin raskasta kuin mitä se on aiemmin ollut. Väärä mielikuva saattaa estää esimerkiksi naisia hakeutumasta alalle.
Opiskelijoiden työllistyminen ei juuri näy koulujen rahoituksessa
Ammatillisen koulutuksen järjestämistä ohjataan luvilla ja rahalla: toistaiseksi voimassa oleva koulutuksen järjestämislupa kertoo, mitä koulutusta saa ja mitä ei saa järjestää.
Vuosittain päätettävä rahoitus taas määräytyy 70 prosenttisesti opiskelijoiden määrän mukaan ja 20 prosenttia suoritusten, esimerkiksi valmistuneiden määrän, mukaan. Vain 10 prosenttia määräytyy työllistymisen, jatko-opintojen ja palautteen perusteella.
Myönnetyn rahan käyttöön OKM ei puutu, koulu saa suunnitella rahankäytön itse.
– Nykyinen malli kannustaa avaamaan koulutuspaikkoja, joihin on paljon hakijoita. Opetushallinnon ja koulutuksen järjestäjien pitäisi yhdessä paremmin tunnistaa työvoiman tarpeita ja suunnitella koulutustarjontaa enemmän sen mukaan, sanoo OKM:n lukio- ja ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Petri Lempinen.
Lempisen mukaan ministeriö ei kuitenkaan voisi sopia yksittäisten koulutuksen järjestäjien kanssa koulutuksen suuntaamisesta ja tavoitteista samalla tarkkuudella kuin korkeakoulujen kanssa on tehty, koska ammattioppilaitoksia on niin paljon.
Ammattikoulujen rahoituksen on ottanut esiin myös valtiovarainministeriö tuoreessa meno- ja rakennekartoituksessa: VVM:n virkamiehet esittävät, että työllistyminen huomioitaisiin voimakkaammin koulujen rahanjaossa.
Kansanedustajista selvä enemmistö kouluttaisi työvoiman tarpeen mukaan
Jotain tarttis tehdä, toteavat myös poliitikot.
Yle lähetti lounaissuomalaisille kansanedustajille kysymyksen: Pitäisikö toisen asteen ammattikoulutuksen tarjontaa suunnata tavoitteellisemmin työntekijäpulasta kärsiville aloille, alueellisten tarpeiden mukaan?
Kahdeksastatoista vastanneesta seitsemäntoista vastasi ”kyllä”. Tässä poimintoja kansanedustajien perusteluista.
– Yksilöllisiä opintopolkuja pitää kehittää ja tiivistää yhteistyötä työelämän ja oppilaitosten välillä. Monilla alueilla ja oppilaitoksissa tehdään jo nyt todella hyvää yhteistyötä työelämän ja yritysten kanssa, ehdottaa SDP:n kansanedustaja Heidi Viljanen.
Kokoomuksen Anne-Mari Virolainen nostaa esiin yritysten kasvun.
– Osaavan työvoiman puute on jo este yritysten kasvulle, kansainvälistymiselle ja uusille investoinneille.
Perussuomalaisten Ritva ”Kike” Elomaalla on epäilyksensä myös koulutuksen laadusta.
– Ammattikoulutuksessa on paljon pielessä. Lähiopetuksen määrä on aivan liian vähäistä ja suunnitelmat koulutuksen lisäämiseksi aloille joissa on huutava puute ovat myöhässä ja vähäiset. Kun ollaan ammattikoulussa on tärkeää oikeasti oppia tulevan työn taidot. Mieluummin tiivis oppiaika kuin luppotunteja.
Vasemmistoliiton Johannes Yrttiaholla on selvät terveiset työnantajille.
– Eri alojen työnantajien on tietenkin huolehdittava ammattien arvostamisesta kunnon palkalla, jotta koulutuksiin myös hakeudutaan.
Ainoastaan perussuomalaisten salolainen kansanedustaja Mikko Lundén vastasi ”ei”, mutta hän ei perustellut vastaustaan.