Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Korona rantautui tasan kolme vuotta sitten Keski-Suomeen, ja silloin pelättiin jopa 150 000 sairastuvan

Asiantuntijoiden mukaan koronatoimissa pääosin onnistuttiin, mutta poikkeusaika lisäsi suomalaisten turvattomuuden tunnetta.

nuori katsoo ulos ikkunasta
Korona-aika ei kohdellut ihmisiä tasa-arvoisesti. Vaikka pakotettu eristäytyminen oli tomiva keino estämään koronan leviämistä, esimerkiksi nuoret kärsivät siitä. Kuva: Elva Etienne / AOP
  • Heli Kaski
  • Kaisa Uusi-Kraapo

Keski-Suomen ensimmäiset testein vahvistetut koronavirustartunnat tulivat julki tasan kolme vuotta sitten.

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri kertoi 9. maaliskuuta vuonna 2020 tartuntoja olevan kolme ja sairastuneiden olevan karanteenissa kotihoidossa.

Sairaanhoitopiirin mukaan kaksi tartunnoista oli saatu kotimaassa ja yksi mahdollisesti matkalta epidemia-alueelle.

Vaihtelevien ja vaiherikkaiden pandemiavuosien jälkeen koronatilanne on Keski-Suomessa tällä hetkellä rauhallinen ja harva joutuu koronan vuoksi sairaalahoitoon, sanoo Keski-Suomen hyvinvointialueen sairaalapalvelujen vastuualuejohtaja Juha Paloneva.

Hän on toiminut korona-aikana alueellisen tartuntatautien torjunnan johtoryhmän eli koronanyrkin puheenjohtajana ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä.

Suomalaiset pelkäsivät eniten läheistensä sairastumista, sanoo psykologian apulaisprofessori

Paloneva summaa, että koronavuodet ovat opettaneet eri tahoille paljon muun maussa kriisivalmiudesta ja eri viranomaisten yhteistyöstä.

– Painopiste oli tilanteen hallinnassa pitäminen, mutta epätietoisuus oli todella suurta. Ei ollut näköpiirissä, kuinka pahaksi tilanne muodostuu, Paloneva muistelee ensimmäistä koronakevättä.

Palonevan mukaan Keski-Suomessa varauduttiin THL:n pahimpiin skenaarioihin, joissa ennustettiin potilasmäärän kasvavan merkittävän suureksi. Sen varalta käytiin muun muassa Peurungassa katsomassa, saisiko sinne perustettua koronasairaalan.

– Taustalla tapahtui paljon. Minulla oli pelko, että pahimmillaan 150 000 keskisuomalaista olisi sairastunut ja heistä tuhat olisi kuollut, Paloneva sanoo.

Juha Paloneva.
Juha Palonevan mukaan korona tulee jäämään tavalliseksi tartuntataudiksi, eikä siitä päästä kokonaan. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Psykologian apulaisprofessori Virpi-Liisa Kykyri Jyväskylän yliopistosta kertoo, että kriisiaikana ihmiset ovat joutuneet keksimään keinoja pelon käsittelyyn ja tapoja jaksaa.

– Ne ovat nyt voimavaramme, jotka ovat ehkä vahvistuneet. Kun on vaikea hetki, voi palauttaa mieleen ihania hetkiä läheisten kanssa ja saada sieltä turvan kokemusta, Kykyri kertoo.

Kykyri kuitenkin korostaa, että tuvallisuuden tunne löytyy yhteydestä toisiin ihmisiin. Aina kun on mahdollista, hän kehottaa hakeutumaan aitoihin kohtaamisiin.

Rajoitustoimia tehtiin pääosin onnistuneesti

Keski-Suomen hyvinvointialueen sairaalapalvelujen vastuualuejohtaja Juha Paloneva pitää koronatoimia pääosin onnistuneina, eikä tekisi juuri toisin.

– Emme varmasti haluttua ajatella, että tällainen voi vielä nykypäivänä tulla. Uskon, että tartuntatautiasiantuntijat kyllä tiesivät tällaisen tulevan ennemmin tai myöhemmin. Muita korona pääsi jossain määrin yllättämään. Kun luonto näyttää voimansa, meitä viedään kuusi nolla, Paloneva sanoo.

Korona ei Palonevan mukaan ole ohi, eikä siitä päästä hänen arvionsa mukaan kokonaan eroon.

– Korona jää tartuntataudiksi muiden joukkoon, mutta onneksi meillä on vakavaan tautiin rokotukset ja tauti on muuttunut aikaisempaa lievemmäksi, Paloneva toteaa.