Säde Kalpio, 22, tekee työkseen sitä, mistä nauttii. Hän on lastenohjaaja Lintulan päiväkodissa Orimattilassa.
Hän sai vakituisen työpaikan pian valmistuttuaan ammattikoulusta. Nyt hän suorittaa varhaiskavatuksen sosionomin opintoja työnsä ohessa. Kalpio uskoo, että siitä on iso apu työssä.
– Kaksi päivää mietin, lähdenkö opiskelemaan lisää. Lopulta päätös oli helppo, Kalpio sanoo.
Koko maassa on tarvetta tuhansille Kalpion kaltaisille varhaiskasvatuksen ammattilaisille, joita kiinnostaa hankkia alan korkeakoulututkinto.
Lain mukaan jokaisen päiväkodin henkilöstöstä kaksi kolmasosaa tulee olla korkeasti koulutettuja vuoteen 2030 mennessä. Joka ryhmässä tulee olla yksi lastenhoitaja ja kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa tai opettaja ja varhaiskasvatuksen sosionomi sekä lastenhoitaja. Nyt minimitaso on yksi opettaja ja kaksi hoitajaa.
Uusi tavoite voi olla mahdoton.
Keva: lastentarhanopettajista on yhtä kova pula kuin hoitajista
Ala kärsii jo nyt työvoimapulasta. Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan maaliskuussa julkaiseman raportin mukaan lastentarhanopettajista on tällä hetkellä yli 6 000 henkilön vajaus.
Kevan mukaan lastentarhanopettajista on yhtä kova pula kuin hoitajista terveydenhuollossa. Heidän ennusteessaan ei näy merkkejä tilanteen korjaantumisesta seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Kuntaliiton arvio on, että maamme päiväkodeissa on yli 5 000 ammattilaisen vaje yhä vuonna 2030.
Liitto maalaakin synkkää kuvaa lain toteutumisesta. Kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen pitää epätodennäköisenä, että seitsemässä vuodessa saataisiin riittävä määrä korkeakoulutettuja alalle, jonka palkkataso on verrattain alhainen koulutukseen nähden.
– Laskelmamme perustuu olettamaan, että varhaiskasvatuksen osallistumisaste tavoitteen mukaisesti nousee nykytasosta. Tavoitteena on nostaa osallistuminen pohjoismaiselle tasolle, noin 90 prosenttiin. Silloin on selvää, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset eivät tule riittämään.
Kunnat yrittävät taklata työvoimapulaa korkeakoulujen kanssa
Päijät-Hämeessä työvoimapula ei ole vielä kovin paha, mutta tilanteeseen koetetaan puuttua ennalta. Kunnat ja LAB-ammattikorkeakoulu ovat aloittaneet yhteistyön, jossa työsuhteessa olevat lastenhoitajat voivat täydentää opintojaan varhaiskasvatuksen sosionomiksi. Lahden kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Mika Harju sanoo, että sosionomikoulutuksella pyritään osaltaan tukemaan henkilöstön saatavuutta ja koulutusta on alettu toteuttaa ennakoiden.
Vastaavia järjestelyitä on käynnistetty eri puolilla maata.
Päijät-Hämeessä Säde Kalpion lisäksi tarjoukseen tarttui parikymmentä muutakin lastenhoitajaa. Nyt kunnat virittelevät vastaavaa yhteistyötä myös Jyväskylän yliopiston kanssa varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmahdollisuudesta. Sosionomien koulutusmäärän uskotaan riittävän.
– Jos tämä taso saadaan pidettyä vuosittain, sen pitäisi riittää. Esimerkiksi Lahdessa varhaiskasvatuksessa työskentelee noin 600 opettajaa ja hoitajaa. Se määrä riittää, mutta painopistettä joudumme muuttamaan niin, että opettajia ja sosionomeja olisi jatkossa noin sata enemmän kuin nyt, sanoo Lahden kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Harju.
Valuvikainen laki?
Kuntaliiton Lahtinen suhtautuu epäilevästi siihen, riittääkö sosionomin tehtävien vetovoima siihen, että koulutukseen hakeutuu jatkossa riittävästi opiskelijoita ammattikorkeakouluhin. Lahtinen sanoo, että hakuinto sosionomikoulutuksiin on jo nyt laskenut.
Syitä on hänen mukaansa useita. Ensinnäkin tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä valmistuvat sosionomit ovat viimeisiä, jotka saavat kelpoisuuden opettajan tehtäviin. Heillä saattaa olla korkea kynnys hakea sosionomin tehtäviä, joissa palkka voi olla kunnasta riippuen jopa reilun sata euroa pienempi kuin varhaiskasvatuksen opettajalla.
Lahtinen aprikoi, onnistutaanko varhaiskasvatuksen sosionomille luomaan riittävän houkutteleva tehtävänkuva, jotta ammattikorkeakoulututkinto pärjäisi kilpailussa yliopistolle.
– Kun päiväkodissa on jatkossa kolme ammattiryhmää, lastenjoitajat, opettajat ja sosionomit, voi kunnille olla haastavaa luoda mielekkäät tehtävät, jotka ovat riittävän erilaisia, ettei synny päällekäisyyksiä. Lakia säädettäessä ei ehkä mietitty loppuun asti, mitä nämä kolme työntekijää saa siellä ryhmässä järkevästi tekemään, Lahtinen pohtii.
Työpaikka odottaa valmistuvaa
Kuntaliitto pitää erittäin myönteisenä, että kunnat mahdollistavat vakituisessa työsuhteessa oleville mahdollisuuden opiskella lisää. Sen katsotaan olevan hyvä apu työvoimapulan taittamiseen.
Myös työntekijälle on porkkanaa tarjolla. Orimattilan kaupunki maksaa Säde Kalpion tutkintomaksun avoimeen yliopistoon, ja hän saa opiskella työajallaan runsaat kolme tuntia viikossa. Tärkein palkinto odottaa, kun opinnot on saatu kunnialla päätökseen.
– Kahden vuoden päästä saan määräaikaisen sosionomin paikan tähän työpaikkaan, ja kun saamme todistuksen koulutuksesta, on luvassa vakituinen työpaikka, Säde Kalpio iloitsee.