Pääministeri Sanna Marin (sd.) vieraili eilen Ukrainassa presidentti Volodymyr Zelenskyin vieraana, ja sanoi illalla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että Suomessa olisi syytä keskustella Hornet-hävittäjien lähettämisestä Ukrainaan. Hornet-avaus yllätti presidentin, puolustusministerin ja Ilmavoimat.
Aiemmin puhuttiin panssarivaunuista, nyt siirrytään keskusteluun hävittäjistä, Ulkopoliittisen insituutin johtaja Mika Aaltola toteaa. Esimerkiksi Puola ja Slovakia ovat jo päättäneet antaa omia hävittäjiään Ukrainalle.
Suomalaiset ovat olleet vahvana enemmistönä sen takana, että Ukrainaa pitää tukea. Toisaalta Suomi tarvitsee itsekin aseita oman puolustuksen ylläpitämiseen, eikä hävittäjiä voi antaa samantien, Aaltola sanoo. Suomi päätti ostaa uudet F-35 hävittäjät keväällä 2021, ja ne tulevat Suomelle vasta muutaman vuoden kuluttua. Siihen asti nykyisiä hävittäjiä tarvitaan Suomessa.
Keskustelun avaus ei kuitenkaan hänen mukaansa välttämättä ylittänyt rajoja, vaan voi olla jopa normaalia poreilua. Esimerkiksi Saksassa aseavusta on puhuttu paljon suuntaan jos toiseenkin.
Toki ikävää on, että valtionjohto tulee yllätetyksi, hän sanoo.
– Puhelinsoitto tai tekstiviesti voisi olla toimiva ennen kuin ehdotetaan tällaisia. Se olisi perus yhteistyötä, jotta Suomen linja olisi kirkas.
”Nato-krapula”
Suomi ajatteli pääsevänsä Natoon paljon aiemmin, mitä lopulta kävi. Jäsenyys on edelleen vaiheessa, koska Unkari ja Turkki eivät ole ratifioineet Suomea tai Ruotsia.
– Tehtiin virhe, kun sanottiin että Suomen jäsenyydessä menee neljä kuukautta. Kun se ei toteutunut, tuli ikään kuin krapula, Aaltola sanoo.
– Luulen, että heinäkuuhun mennessä molemmat maat, sekä Suomi että Ruotsi, on hyväksytty Naton jäseniksi.
Nato-jäsenyys on junnannut Unkarin ja Turkin parlamenteissa. Unkarin parlamentin delegaatio kävi kuluneella viikolla Suomessa ja Ruotsissa tapaamassa muun muassa kansanedustajia. Myös Aaltola tapasi delegaation.
– Unkarin edustajat lupailivat ratifiointia maaliskuun loppuun mennessä. Periaatteessa he puoltavat jäsenyyttä, kuten Turkissakin. Molemmissa maissa kyse on kuitenkin yksityiskohdista.
Sota Ukrainassa jatkuu vielä pitkään
Venäjän hyökkäys jatkuu ja tällä hetkellä erityisesti Bahmutin tilannetta on seurattu tarkkaan Itä-Ukrainassa. Rintamalinjat ovat kutakuinkin jämähtäneet molemmin puolin.
Kevät tuskin tuo muutosta sotaan Ukrainassa, Aaltolta sanoo.
– Sota kestää vielä pitkään, eikä välttämättä pääty rauhansopimukseen vaan jäätyneeseen tilanteeseen.
Ukrainan väkiluku on tippunut monella miljoonalla, kun väestö on paennut maasta tai kuollut sodan jaloissa. Huoli onkin siitä, käyvätkö Ukrainan miehet vähiin, Aaltola sanoo.
Nord Stream -kaasuputkien räjäyttäjät saattavat jäädä ikuisesti salaisuudeksi
Euroopassa on pidetty todennäköisimpänä syyllisenä valtiollista toimijaa ja sitä kautta Venäjää. Uusimpien tietojen valossa syyllinen iskujen takana voi olla yksityinen taho, Aaltola sanoo.
– Selkeästi tiedustelupiirit eivät ole yhtä mieltä kaasuputkien räjäyttäjästä. Edes Yhdysvaltojen tiedusteluelimet eivät ole saaneet yhteistä näkemystä aikaiseksi, Aaltola kuvaa.
Kaasuputket Nord Stream 1 ja 2 räjäytettiin syyskuun lopulla viime vuonna. Lopulta kaasuvuotoja todettiin neljässä eri kohdassa Ruotsin ja Tanskan talousvesissä Bornholmin saaren lähellä. Putkissa oli tuotu kaasua Venäjältä Saksaan, ennen kuin Venäjä oli alkanut jarruttaa kuljetuksia.
Tiistaina sekä saksalainen viikkolehti Die Zeit että yhdysvaltalainen The New York Times raportoivat uusista epäillyistä. Die Zeitin mukaan Saksan poliisi uskoi selvittäneensä veneen, jota käytettiin iskuissa. Vuokraajat käyttivät väärennettyjä Ukrainan passeja ja vuokrasivat veneen puolalaisyrityksen nimissä.
New York Timesin mukaan iskujen taustalla oli Ukraina-mielinen, Vladimir Putinia vastustava ryhmä.
Kyvykkyyksiä iskuun löytyy
Mika Aaltola sanoo, että useammilla tahoilla olisi ollut intressi tekoihin.
Venäjä olisi voinut iskuilla näyttää lännelle, kuinka haavoittuvia merenalaiset yhteydet ovat siitä huolimatta, että se olisi katkaissut samalla myös omat yhteytensä länteen. Ukraina on suhtautunut kaasuputkiin suurella varauksella.
Tekoon tarvitaan tilaisuus, kyvykkyys ja motiivi, Aaltola muistuttaa.
– Motiiveja löytyy monesta suunnasta, mutta on myös kyvykkyyksiä. Sitä nyt tutkitaan, että kuka oli paikalla ja miten.
Die Zeitin mukaan saksalaispoliisien tunnistama vene lähti merelle Rostockin satamasta kolmisen viikkoa ennen räjäytyksiä. Mukana veneessä oli kapteeni, kaksi sukeltajaa, kaksi sukellusavustajaa ja lääkäri.
Aaltola sanoo, että tekijöiden jäljittäminen merialueilla on liki yhtä vaikeaa kuin kyberavaruudessa.
– Läpinäkyvyyttä merenalaisen toimintaan ei ole, Aaltola sanoo.
Monella intressi vaieta
Venäjä on alusta asti kiistänyt syyllistyneensä kaasuputkisabotaasiin ja päinvastoin syyttänyt länttä. Lisäksi Venäjä valitteli, kun se ei päässyt mukaan sabotaasia tutkivaan kansainväliseen ryhmään, jossa oli jäseniä Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta.
Mika Aaltola muistuttaa, että käynnissä on myös informaatiosodankäynti. Miltei kaikkien intresseissä voi olla vaieta syyllisistä. Jos tekijä oli Venäjä, sen kyvyistä raportointi voi lisätä pelotetta lännessä. Ukrainan toimeenpanema onnistunut sabotaasi voisi taas rohkaista ukrainalaisia ja sen liittolaisia.
– Ehkäpä olisi kaikille helpointa, että teko jää mysteeriksi.
Tähän saakka paljastuneista lehtitiedoista voi varmuudella päätellä vain sen, että myös yksityisten ja puolivaltiollisten toimijoiden roolia pitäisi sabotaasin selvittelyssä tutkia. Tällaisilla tahoilla voi olla omia taloudellisia tai poliittisia intressejä varjeltavinaan.
Sopivasti ajoitettu vuoto voi vain sekoittaa tutkintaa.
– Saattaa olla vuodolla juuri tähän pyritään, estämään lopullinen ja tarkka attribuutio. Toisaalta voi olla, että sodassa on toimijoita, joita emme ole vielä hoksanneet ajatella, Aaltola sanoo.
Korjaus 13.3. klo 12:55: Ensimmäisen kappaleen lause: ”Suomi voisi lahjoittaa Hornet-hävittäjiään Ukrainalle” on korjattu muotoon: ”Suomessa olisi syytä keskustella Hornet-hävittäjien lähettämisestä Ukrainaan”.