”Kuilu johdon ja työntekijöiden välillä on ollut suuri. Työtä ei ole voinut tehdä lähellekään omia arvoja, etiikkaa tai ajatuksia hyvästä hoidosta. Toisaalta työkuorma on ollut epäinhimillinen puhumattakaan arvostuksen puutteesta.”
Näin toteaa yksi Ylen kyselyyn vastannut Pirkanmaan aikuispsykiatrian työntekijä vastaukseksi siihen, miksi hänen työpaikaltaan lähdetään pois.
Mielenterveyspalvelut ovat kriisissä. Apua tarvitsevien määrä kasvaa, eikä osaavia työntekijöitä ole tarpeeksi.
Pahin tilanne on Pirkanmaalla, jossa koko hoitoketju sakkaa ja hoitoon pääsyä odottaa lähes 1 800 ihmistä. Jonot ovat useista kuukausista jopa kahteen vuoteen.
Yksi jonottajista on tamperelainen Sari. Vakavaa masennusta sairastava Sari on tavannut lääkärinsä viimeksi vuosi sitten. Aikoja perutaan toistuvasti, eikä apua pahaan oloon tunnu saavan.
Lisää: Kuolemaansa toivoneelle lyötiin yhdeksän lääkettä kouraan, lääkäriä hän ei ole tavannut pian vuoteen
Jonotilanne kuormittaa myös hoitohenkilöstöä. Yle selvitti kyselyllä, millaisia kokemuksia työntekijöillä ja asiakkailla on Pirkanmaan tilanteesta.
Kuormittavan työmäärän lisäksi työntekijöitä kaihertaa olematon mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön sekä kokemus arvottomuudesta. Näkymättömäksi jääminen toistuu lähes jokaisen 15 entisen ja nykyisen Pirkanmaan aikuispsykiatrian työntekijän vastauksessa.
Haastateltavat kertovat tässä jutussa psykiatrian tilanteesta nimettöminä, sillä jokainen heistä työskentelee edelleen Pirkanmaan hyvinvointialueella. Heidän henkilöllisyytensä on Ylen tiedossa.
”Meitä ei kuunneltu eikä arvostettu”
Aikuispsykiatrian työntekijöiden kokemukset sivuutetuksi tulemisesta ja arvottomuudesta ovat tuttuja myös Pirkanmaan hyvinvointialueen Tehyn pääluottamusmiehelle Atte Tahvolalle.
– Sekä lääkäri- että hoitohenkilökunnalta kuuluu sitä, että työn kehittäminen tulee ylhäältä annettuna, eikä siihen itse oikein pääse vaikuttamaan, Tahvola kertoo yhteydenotoista.
Räikeimmin työntekijät kokevat tulleensa sivuutetuiksi silloin, kun mielenterveys- ja päihdepalvelut siirtyivät tammikuussa 2021 Tampereen kaupungilta Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Siitä kertoo seitsemän työntekijää.
Siirtymää kuvaillaan hallitsemattomaksi ja ala-arvoiseksi henkilökuntaa ja asiakkaita kohtaan.
”Istuttiin kyllä kaikennäköisissä palavereissa, mutta se oli yhtä tyhjän kanssa. Kun integraatio tapahtui, kaikki pyyhittiin pois pöydältä. Kaikki entiset toimivat avohoidon rakenteet purettiin, esimerkiksi persoonallisuushäiriöiden päiväsairaalatoiminnot. Meitä ei kuunneltu eikä arvostettu, ja siinä kohtaa moni lähti. Kukaan ei edes yrittänyt houkutella jäämään.”
”He (TAYSin johto) eivät ottaneet kaupungin henkilöstön pitkää kokemusta ja osaamista huomioon. Tiedän useiden työntekijöiden kokeneen, että heidän osaamistaan ei arvosteta eikä huomioida, vaan yläpuolelta sanellaan, miten asiat pitäisi tehdä.”
”Saat kuulla jopa suoraan, että olet milloin tahansa korvattavissa seuraavalla, vaikka vastavalmistuneella työntekijällä. Todella osaavia, pitkän linjan työntekijöitä on uupunut ja lähtenyt. Kymmeniä vuosia alalla töitä tehneenä tulet usein ohitetuksi näkemyksinesi.”
Tampereen yliopistollisen sairaalan psykiatrian toimialuejohtaja, ylilääkäri Hanna-Mari Alanen pohtii korona-aikana pidettyjen etäkokousten olevan yksi syy siihen, että työntekijöille jäi siirtymästä väheksytty olo.
– Jotkut ratkaisut jouduttiin tekemään nopealla aikataululla. Siitä saattoi jäädä sellainen kuva, ettei pystynyt vaikuttamaan.
Atte Tahvolan mukaan ongelmat ovat kehittyneet paljon aiemmin, pitkällä aikavälillä.
– Korona on ainoastaan korostanut psykiatrian kriisiä Pirkanmaalla.
Alasesta henkilökunnan huonoja kokemuksia on ikävä kuulla. Hän myöntää, ettei voi röyhistellä onnistuneella uudistuksella.
Hän muistuttaa, että uudistuksesta on vasta kaksi vuotta aikaa.
– Korjausliikkeitä asioiden muuttamiseksi on tehty, ja toimialueelle on koottu nyt isot hartiat, Alanen puolustaa.
Korjausliikkeet ovat Alasen mukaan ”pitkä juttu”, mutta esimerkkinä hän mainitsee potilaiden tarkemman tilastoinnin ja helpomman johtamisen tiedolla.
Jatkuva joustaminen ja eettiset ristiriidat väsyttävät
Mielenterveysongelmien valtava kasvu kuuluu hätäkeskuksissa ja näkyy pitkinä jonoina aikuispsykiatriassa. Ensikäyntiä lähete kourassa odotetaan kuukausista jopa kahteen vuoteen.
Ylen haastattelemat työntekijät kertovat työn olevan eettisesti kuormittavaa: työtään ei voi tehdä niin hyvin kuin haluaisi.
”Tiedämme, miten potilaita tulisi hoitaa parhaiten, mutta meillä ei ole siihen mitään mahdollisuuksia.”
”Ensikäynti tarkoittaa potilaan asettumista uuteen jonoon - joko keskustelukäyntijonoon, tutkimusjonoon tai uuden lääkäriajan jonoon. Monen jonossa olevan kohdalla tilanne ehtii kriisiytyä, oirekuvat vaikeutua ja moni päätyy osastohoitoon.”
”Itsemurhaa yrittänyt ihminen on osastolla kaksi päivää ja siten se lähetetään lääkkeiden kanssa ulos. Silloinko se ihminen on kohdattu?”
Koko hoitoketju on kriisissä, kuvailee Tehyn pääluottamusmies Atte Tahvola aikuispsykiatrian tilaa. Avohoito ei vedä, eikä matalan kynnyksen palveluita tai paikkoja erikoissairaanhoidon ja jatkohoidon puolella ole riittävästi.
– Sairaalassa oleville ei löydy esimerkiksi avohoitopaikkaa, ja samalla tietysti joku muu ei pääse sairaalaan, koska osastoilla on jatkohoitopaikkaa odottavia potilaita.
Psykiatrian toimialuejohtajan Hanna-Mari Alasen mukaan tilasto ei kerro valtakunnallisesti koko totuutta. Tilastointitavoissa on alueellisia eroja, ja Pirkanmaa on pyrkinyt omassaan läpinäkyvyyteen.
Tällä hetkellä hoitoa saatetaan odottaa Alasen mukaan jopa kaksi vuotta. Jonoihin vaikuttaa myös jatkuva henkilöstöpula. Nokian Pitkäniemen sairaalasta puuttuu noin 30 hoitajaa ja psykiatrian toimialueelta noin 50 vakituista virkalääkäriä.
Henkilöstön ja hoitopaikkojen vaihtuvuus on erityisen haitallista potilaiden näkökulmasta. Psykiatrian palveluissa potilaan ongelmiin perehtyminen ja niiden hoitaminen vaatisi pitkäkestoista hoitosuhdetta.
Aiemmin Alanen on arvioinut työntekijöiden häviävän yksityiselle puolelle muun muassa parempien palkkojen ja kevyempien työnkyvien takia. Henkilöstövajetta on yritetty paikata ja jonoja purkaa esimerkiksi ostopalveluilla.
Myös Ylen haastattelemat työntekijät kertovat jatkuvaan joustamiseen kyllästyneen hoitohenkilöstön siirtyneen yksityisille firmoille. Heistä lähtöjä voitaisiin estää parantamalla työhyvinvointia.
”Meidät voitaisiin nähdä enemmän voimavarana kuin asiana, jotka vie vaan resursseja ja joita siirrellä osastolta toiselle.”
”Olen kuullut hyvin ikäviä moitteita lääkäreiltä perehdytyksen puutteesta, ja tämä varmaan vaikuttaa siihen, ettei tänne saada ketään palkattua.”
”Meiltä on siirtynyt sinne yksityiselle sektorille, koska se mahdollistaa heidän määrittää itse omat työajat. Työaikajousto kuuluu nykypäivän työntekoon.”
Tahvola vahvistaa työntekijöiden olevan tällä hetkellä erittäin kuormittuneita.
– Jotkut osastot sairaalassa ovat olleet ylipaikoilla viime kesästä lähtien. Työntekijöiden määrä on mitoitettu osastoille normaalikuormituksen mukaan. Ylipaikkatilanteet eivät ole tuoneen osastoille yhtään lisää henkilökuntaa.
Miten työntekijöiden hyvinvointia voitaisiin parantaa?
Tehyn pääluottamusmies Atte Tahvola toivoo, että psykiatrian toiminnot nähtäisiin investointina tulevaan eikä pakollisena kulueränä. Henkilöstövaje olisi paikattava pikimmiten.
Tahvola on huolissaan siitä, ettei henkilökunnan ääntä kuulla jatkossakaan. Työntekijät ovat voineet kommentoida esimerkiksi uuden psykiatrisen sairaalan mallihuoneita potilasturvallisuuden näkökulmasta, mutta siihen mahdollisuudet ovat jääneet.
– Henkilöstä itseään koskevissa kysymyksissä, kuten miten henkilöstöä jaetaan, on jo isot linjaukset tehty ja rakentaminen on niin pitkällä, ettei heidän toivetaan pystytä enää kunnolla huomioimaan.
Toimialuejohtaja Hanna-Mari Alasen mukaan työhyvinvointiin liittyvät säännöt tulevat ylempää ja ovat kaikille samat. Tarkemmin hän ei asiaa avaa.
Alanen kokee, että aikuispsykiatrian hätähuuto on valtakunnallisesti vihdoin kuultu ja tueksi on saatu ”isommat hartiat”.
Tällä hän tarkoittaa kevään aikana Pirkanmaan hyvinvointialueen psykiatrian palvelujärjestelmästä tehtävää selvitystä sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun esittämiä ratkaisuja valtakunnalliseen mielenterveyspalvelujen kriisiin. Ratkaisuissa korostuvat esimerkiksi matalan kynnyksen palveluiden saatavuus ja digitaalisten palvelujen hyödyntäminen.
Alanen ei pysty arvioimaan, koska ja miten ministerin ratkaisut tuodaan käytäntöön.
– Jos nopeita ratkaisuja olisi, tekisimme ne. Meillä ei ole mitään sellaista keinoa, jolla ongelmat yhtäkkiä ratkotaan, Alanen sanoo.
Psykiatrian selvityskään ei tuo käsillä olevien potilaiden ja työntekijöiden hätään nopeita ratkaisuja.
Hoitohenkilökunnalla itsellään olisi ehdotus:
”Pitkien tutkimusten sijaan psykiatriset sairaanhoitajat voisivat kohdata matalan kynnyksen porukkaa. Monen asiat helpottaisi, kun saisi istua tuoliin vastapäätä hoitajaa ja kertoa, kun kysytään: hei mitä sulle kuuluu, mikä sulla on hätänä?”
Voit kommentoida aihetta 17. maaliskuuta kello 23:een saakka.