Monissa Suomen psykiatrisissa sairaaloissa on enemmän potilaita kuin niihin mahtuisi. THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta kertoo, että useasta paikasta Suomessa tulee tietoa, että sairaaloiden käyttöasteet ovat 120 prosenttia.
– Meillä on pitkään vähennetty psykiatrisia sairaalapaikkoja, ja nyt on herätty siihen, että kriisi on käsillä, hän sanoo.
Linnaranta on luotsannut kansallista mielenterveysstrategiaa. Sen on tarkoitus ohjata tulevien hallitusten mielenterveyspolitiikkaa.
Ylilääkärin mukaan avohoitoa ei ole uudistettu siten, että sairaalahoidon tarve olisi riittävästi vähentynyt.
– Ei ole mitään ihmepilleriä, jolla potilaat yhtäkkiä tarvitsevat sairaalahoitoa vähemmän, ellei ole sitten jotain muuta hoitoa tarjota, Linnaranta sanoo.
Tampereella sairaala pullistelee
Koronapandemian aikana hoidon tarve on kasvanut entisestään. Tilanne on tukala esimerkiksi Tampereen seudulla.
Tampereen yliopistollisen sairaalan psykiatrian toimialuejohtaja Hanna-Mari Alanen kertoi Aamulehden haastattelussa isoista ongelmista aikuispsykiatriassa.
Alasen mukaan TAYSin Nokialla sijaitseva Pitkäniemen sairaala on ollut ääriään myöten täynnä. Lisäksi Pirkanmaalla 1 800 ihmistä odottaa ensimmäistä aikaansa psykiatrian poliklinikalle. Hoitohenkilöstöstä on paha pula.
Ei ole mitään ihmepilleriä, jolla potilaat yhtäkkiä tarvitsevat sairaalahoitoa vähemmän, ellei ole sitten jotain muuta hoitoa tarjota.
Outi Linnaranta
Pitkäniemen sairaalan toiminnan on tarkoitus siirtyä uusiin tiloihin vuoden 2024 alkupuolella. Tampereen Kaupin sairaala-alueelle on valmistumassa uusi psykiatrinen sairaala. Sinne tulee kuitenkin noin viisi sairaansijaa vähemmän kuin Pitkäniemessä on nykyään.
Miten uuden sairaalan sairaansijat riittävät, kun jo nyt Pitkäniemi on täynnä?
– Eivät ne tulekaan riittämään, Outi Linnaranta sanoo.
Ylilääkäri pohtii, pitäisikö vanhoja tiloja pitää käytössä uusien rinnalla niin kauan, että avohoito pystyy täydentämään sairaalahoitoa nykyistä paremmin.
Henkilöstöpula estää paikkamäärän lisäämisen
Sairaansijojen määrää on kuitenkin vaikea lisätä, koska työntekijöistä on pulaa.
– Alamme olla siinä pisteessä, että yksiköitä pitää vähentää sen takia, että henkilökuntaa ei ole, Linnaranta sanoo.
TAYSin psykiatrian toimialuejohtaja Hanna Mari-Alanen sanoo Ylelle, että uuden sairaalan nykyistä pienempi paikkamäärä ei ole suurin huoli.
Ongelman ytimessä on paha henkilöstöpula.
– Henkilökuntaa ei riitä, vaikka sairaansijoja olisi kuinka paljon paperilla, Alanen sanoo.
Hän kertoo, että nytkin heillä on suljettuna jopa puolitoista osastoa henkilöstövajeen takia.
Hanna-Mari Alasen mukaan julkiselta puolelta häviää psykiatreja, hoitotyöntekijöitä ja erityistekijöitä. Yksityinen puoli rekrytoi ja houkuttelee paremmilla palkoilla ja kevyemmillä työnkuvilla.
Julkisella puolella hoidetaan vaikeimpia potilaita virkavastuulla.
– Julkiselle sektorille jäljelle jääville työntekijöille kasaantuu koko ajan enemmän työtä, mikä työntää heitä kiihtyvällä vauhdilla yksityissektorille, Alanen sanoo.
Alasen mukaan toiminnan jatkaminen osittain Pitkäniemessä ei ole vaihtoehto.
– Päivystysasetus estää jättämästä Pitkäniemeen osastoja, koska siellä pitäisi olla koko ajan päivystävä lääkäri, hän kertoo.
Osastojen hajauttaminen useaan paikkaan vaatisi siis edelleen lisää resursseja.
Samaan kiinnittää huomiota Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen (kok.).
– Keskeinen ongelma on henkilöstöpula, ei seinät. Jos sairaalatoimintaa hajautetaan kovin moneen paikkaan, se ikään kuin ohenee monesta paikasta.
Hiltunen toimi aiemmin vuosia Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä. Hän sanoo, että on parempi keskittää raskas psykiatrinen hoito yhteen paikkaan.
– Henkilöstön käytön ja osaamisen näkökulmista tällaisella keskittämisellä on ilman muuta omat etunsa.
Uusia avohoidon muotoja tarvitaan
Jotta sairaalapaikat riittäisivät, avohoitoa on asiantuntijoiden mukaan pakko uudistaa.
Ylilääkäri Outi Linnarannan mielestä uusien hyvinvointialueiden aloitus vuodenvaihteessa on erinomainen kohta tarkastella, miten avohoidon intensiiviset palvelut rakennetaan niin, että sairaaloiden vaikeudet helpottaisivat.
– Tämä on hyvä tilaisuus, mutta myös ihan välttämätöntä.
Julkiselle sektorille jäljelle jääville työntekijöille kasaantuu koko ajan enemmän työtä, mikä työntää heitä kiihtyvällä vauhdilla yksityissektorille.
Hanna-Mari Alanen
Linnaranta sanoo, että jo nyt on hyviä esimerkkejä uusista hoitomuodoista, joilla esimerkiksi nuorten hätään pystytään vastaamaan nopeasti esimerkiksi kouluympäristössä. Tampereellakin on koulutettu kouluihin ammattilaisia, jotka voivat tarjota nuorille uudenlaista apua.
– Jos nuori tulee juttelemaan koulukuraattorin kanssa ja ilmenee, että hänellä on masennusoireita, voidaan aloittaa heti sellainen noin kuuden käyntikerran masennuksen hoito ilman lähetettä mihinkään,
Linnarannan mukaan suurin osa nuorista saa avun tällaisesta matalan kynnyksen hoidosta.
Toimialuejohtaja Hanna-Mari Alasen mukaan toimiva avohoito vähentäisi pitkällä tähtäimellä sairaalahoidon tarvetta.
– Nopeasti aloitettu ja riittävän tiivis avohoito ehkäisee sairauksien kehittymistä sairaalahoitoa vaativiksi.
Valtiota pyydetään apuun
Hanna-Mari Alanen katsoo, että yksikään hyvinvointialue ei selviä ongelmista yksin, vaan tarvitaan valtakunnan tason linjauksia. Hän odottaa hallitusohjelmaa puutteiden korjaamiseksi.
Myös Pirkanmaan hyvinvointialueen sotejohtajalla Taru Kuosmasella on toivelista valtiolle.
– Kansalliset toimet koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamisen osalta, moniammatillisen työn edellytysten varmistaminen, psykoterapiakoulutuksen saaminen myös Pirkanmaalle, resursseja jonojen purkuun ja ennen muuta matalan kynnyksen palvelujen vahvistamiseen osana sotekeskusten toimintaa, Kuosmanen sanoo.
Lisäksi Kuosmanen sanoo, että ehkäisevän työn edellytyksiin voidaan myös kansallisesti vaikuttaa järjestökentän työtä tukemalla.
Keskeinen ongelma on henkilöstöpula, ei seinät. Jos sairaalatoimintaa hajautetaan kovin moneen paikkaan, se ikään kuin ohenee monesta paikasta.
Taru Kuosmanen
Kuosmanen kertoo, että vuodenvaihteessa aloittava hyvinvointialue pyrkii yhtenäistämään kuntien hyvin pirstaleista mielenterveyspalvelujen järjestelmää.
Perustason ja matalan kynnyksen palvelut keskittyvät sotekeskukseen.
– Tämä tarkoittaa aiemmin terveysasematoimintaan pohjautuneen työn edelleen vahvistamista mielenterveyspalvelujen osaajilla sekä muilla, lähinnä sosiaalipalvelujen ammattilaisilla, Kuosmanen sanoo.
Osaksi yliopistosairaalan palveluja tulevat erikoissairaanhoidon tasoiset palvelut, joita osassa kuntia on aiemmin ollut.
Silti myös Kuosmasen mielestä tarvitaan pidemmän tähtäimen mielenterveyspalvelujen kehittämissuunnitelma tuleville vuosille.
– Mielenterveyspalvelujen kriisiytyminen ei ole vain Pirkanmaan haaste, vaan koko Suomen ja oikeastaan myös kansainvälinen ilmiö. On tehtävä paikallisia toimia, mutta tarvitsemme myös kansallisia toimenpiteitä, hän sanoo.
Avohoito ei voi kokonaan korvata sairaalapaikkoja
THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta sanoo, että avohoito voi korvata sairaalapaikkoja tiettyyn rajaan asti, mutta ei kokonaan.
Sairaalahoitoa tarvitaan esimerkiksi silloin, kun ihminen on itsetuhoinen eikä hänen turvallisuuttaan kyetä muualla ainakaan välittömästi turvaamaan.
Myös esimerkiksi anoreksiaa sairastavan ravitsemusta voi joskus olla vaikea turvata muuten kuin sairaalassa.
Linnaranta sanoo, että laki on aukoton. Terveydenhuoltolaki antaa jokaiselle kansalaiselle oikeuden saada tarvitsemaansa hoitoa.
Päivystävän lääkärin pitäisi voida päättää sairaalahoidosta potilaan tarpeiden perusteella.
– Jos ihminen saa Suomessa sydänkohtauksen, ei hänen tarvitse miettiä, riittääkö hänelle paikka osastolla. Jos ihminen Suomessa tarvitsee akuuttia psykiatrista sairaalahoitoa, pitäisi tilanteen olla ihan sama, Linnaranta sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit kommentoida aihetta 12. marraskuuta kello 23:een saakka.
Enemmän aiheesta: