Yhä suurempi osa nuorista hankkii auton ajokortin jo 17-vuotiaana.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin julkaiseman tilaston mukaan viime vuonna jo 31 prosenttia ikäluokasta hankki ajokortin ikäpoikkeusluvalla. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 27 prosenttia.
Ajokortin on voinut Suomessa hankkia ikäpoikkeusluvalla vuodesta 2018 alkaen. Tämän jälkeen määrät ovat kasvaneet vuosittain.
Ensimmäisenä mahdollisena vuonna ajokortin ennen täysi-ikäistymistään sai vähän vajaa 1 000 nuorta. Viime vuonna tämä sama luku oli jo yli 18 500.
Tällä hetkellä Traficomilla on jonossa yli 3 000 ikäpoikkeuslupahakemusta.
Viime vuonna eniten ikäpoikkeuslupia haettiin suhteutettuna ikäluokkaan pohjalaismaakunnissa, eniten Etelä-Pohjanmaalla ja toiseksi eniten Pohjamaalla.
Vähiten ikäpoikkeuslupia haetaan Uudellamaalla. Ainoastaan noin viidennes 17-vuotiaiden ikäryhmästä Uudellamaalla haki viime vuonna tätä lupaa.
Liikenneturvan suunnittelija Hanna Rutila nostaa esiin yhtenä selittävänä tekijänä tilastolle etäisyydet.
– Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on pidemmät välimatkat kuin vaikka Uudellamaalla. Joukkoliikenteen määrä vaikuttaa asiaan myös. Näin ollen Uudellamaalla ei täyty niin helposti ikäpoikkeusluvan kriteerit. Eikä lupaa sitten lähdetä hakemaan niin helposti.
Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti sanoo, että oikeastaan on kyseenalaista käyttää termiä ikäpoikkeuslupa, kun tietyillä alueilla siitä on tullut normaali käytäntö ja jopa 60 prosenttia ikäluokasta hakee sitä.
Ruutti työskentelee Liikenneturvassa Lounais-Suomen alueella. Varsinais-Suomessa lähes 40 prosenttia ja Satakunnassa melkein puolet ikäluokasta hakee ikäpoikkeuslupaa.
Elias Ruutin mielestä ikäpoikkeuslupaa haetaan ja sen myös saa aika helposti.
– Ikäpoikkeuslupa on lyhyen olemassaolonsa aikana kehittynyt niin, että sitä haetaan hennoin perustein.
Nuoret kuljettajat yliedustettuina onnettomuustilastoissa
Yhteyspäällikkö Ruutti nostaa esille nuorten ongelmallisen liikennekäyttäytymisen.
– Nuoruus on liikenteessä haasteellista aikaa. Ihan riippumatta siitä, onko ajokortti hankittu 17- vai 18-vuotiaana. Nuoria on kokonaisväestöstä vain noin 11 prosenttia, mutta silti joka neljäs tieliikenteessä vahingoittunut on nuori.
Tämä tilasto kummeksuttaa kovasti Ruuttia.
– Juuri ajokortin saaneet nuoret ovat pääosin hyvässä fyysisessä kunnossa. Heillä on hyvät edellytykset toimia liikenteessä. Tästä huolimatta nuoret turvallisuusmielessä alisuoriutuvat. Kyseessä on yhteiskunnallisesti suuri asia.
Nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseksi voidaan tehdä kuitenkin paljon.
– Toimenpiteitä tulee tehdä laajalla rintamalla. Ensimmäinen asia on ikäpoikkeusluvan tarkempi tarkastelu. Esimerkiksi tämän vuoden helmikuussa kariutuneesta ajokorttilain uudistuksesta voisi poimia tällaisia keinoja. Tärkeäksi näen myös, että nuoret saavat autokouluvaiheessa parhaat mahdolliset valmiudet. Edellinen ajokorttiuudistus toi muutoksia kuljettajaopetukseen.
Vanhempien esimerkkiä Ruutti pitää myös tärkeänä.
– Tärkeä keino hyvän liikennekäyttäytymisen kannalta on se, että vanhemmilla on valmiudet tukea lasten liikennekasvatusta.
15–24-vuotiaiden kuljettajien loukkaantumisen tai kuoleman riski liikenteessä on yli kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna.
Kaverien läsnäolo autossa vaikuttaa onnettomuuksiin
Nuorten liikenneonnettomuksissa korostuu se, että kavereita on kyydissä.
Tällä eduskuntakaudella ei enää etene lakiluonnos, jossa olisi rajoitettu matkustajien määrää nuoren kuljettajan kyydissä.
Liikenneturva esitti viime kuussa, että liikenneturvallisuutta parantavia keinoja on otettava käyttöön lakiluonnoksen kaatumisesta huolimatta.
Tulevaisuudessa saattaa tulla muutoksia siihen, saako nuori kuljettaja ajella pelkästään ikätoveriensa kanssa.