Useampi tuhat itäsuomalaista hoitajaa on saanut tänään koronakorvauksen, joka liittyy valmiuslain aikaisiin erityisolosuhteisiin.
600 euron kertakorvauksen ulkopuolelle on kuitenkin jäänyt iso joukko hoitajia, joille paikallisesti korvausten saajista neuvotellut päätökset ovat olleet pettymys.
Kuopiossa korvauksetta jäivät esimerkiksi perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa työskennelleet hoitajat ja Pohjois-Karjalassa Siun sotessa muun muassa perusterveydenhuollon terveyskeskuksissa ja koronanäytteenotossa työskennelleet hoitajat.
– Petetty fiilishän siellä on ja kysymyksiä siitä, että näinkö työnantaja meitä arvostaa, Tehyn Siun soten ammattiosaston koordinoiva pääluottamusmies Markku Nuutinen tiivistää.
Tehyn Kuopion osaston puheenjohtaja Heikki Korppi pitää tilannetta surullisena. Korpin mukaan esimerkiksi korvauksetta jääneet perusterveydenhuollon vastaanottohoitajat ovat olleet järjestämässä koronanäytteenoton tiloja ja työskennelleet näytteenotossa.
– Kohtelu ei ole ollut tasa-arvoista ja yhdenvertaista ja mielestäni tämä lähentelee jopa syrjintää. Tässä jätetään sellaisia hoitajia ilman koronakorvauksia, joille se kuuluisi, Korppi harmittelee.
Hoitajille nyt maksettavan koronakorvauksen pohjana on ollut valtakunnansovittelijan viime syksynä tekemä sovintoehdotus. Tarkemmat neuvottelut käytiin hyvinvointialueilla alkuvuoden aikana. 600 euron kertakorvaus maksetaan maaliskuussa kaikille tietyt kriteerit täyttäville hoitajille.
Korvaus maksetaan muun muassa tietyissä erikoissairaanhoiton tehtävissä ja iäkkäiden kotihoidon palveluissa poikkeusaikana 13.3.–15.6.2020 työskenneille hoitajille. Palvelussuhteen oli oltava voimassa saman työnantajan palveluksessa 28.2.2023.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella korvauksen saavat myös yhden perusterveydenhuollon päivystyksen työntekijät, kun Kysissä sijaitsevan erikoissairaanhoitoa täydentävän Kuopion yhteispäivystyksen hoitajat otettiin neuvotteluissa korvauksen piiriin.
– Kysin ilta- ja viikonloppupäivystyksen työntekijät ovat tehneet samaa työtä kuin vaikkapa Pyörön, Juankosken tai keskustan terveysasemien vastaanottohoitajat, Korppi ihmettelee.
Henkilöstöjohtaja: Ratkaisu valtakunnan tasolla hullunkurinen
Neuvottelut päättyivät monilla alueilla, kuten esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa riitaisasti.
– Näkemyksemme erosivat hyvin merkittävästi työnantajan esityksestä, Tehyn Markku Nuutinen kertoo.
Hiljattain Siun soten henkilöstöjohtajana aloittanut Pirjo Manninen ymmärtää työntekijöiden harmin, mutta kertoo päätöksen noudatelleen valtakunnallista linjaa.
– Tästä on sovittu ja tulkintaohjeet annettu. Olisi ollut äärettömän vaikeaa määritellä, millä kriteereillä siitä oltaisiin poikettu, Manninen toteaa.
Hän muistuttaa, että poikkeusajan jälkeen koronan parissa on työskennellyt valtava joukko hoitajia.
– Aikarajan jälkeenhän vasta esimerkiksi Pohjois-Karjalassa epidemian leviäminen alkoi. Tämä koko ratkaisu on valtakunnan tasolla hullunkurinen. Siitä jos nyt sitten lähtisimme poikkeamaan, niin korvaus kuuluisi periaatteessa kaikille, Manninen myöntää.
Hän muistelee, miten vielä koronapandemian alkuaikoina esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ei vielä tartuntoja juuri ollut ja olosuhteet olivat erilaiset kuin pääkaupunkiseudulla.
Myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Mari Antikainen ymmärtää hoitajien pettymyksen.
– Kertakorvaus on kertakorvaus, mutta symbolinen arvo kunnioituksesta tehtyä työtä kohtaan kohdentuu kaikille koronan eteen työskennelleille. Kaikki koronan eteen tehty työ varmasti säilyy kaikilla sydämissä. Ymmärrän kuitenkin, että eurotkin olisivat kelvanneet, Antikainen sanoo.
Sekä Antikainen että Manninen sanovat, että kertakorvauksista on jo päätetty eikä asiaa enää käsitellä hyvinvointialueilla.
Luottamusmiehet näkevät pitovoimatekijänä
Työntekijäpuolella koronakorvausten maksaminen valtakunnansovittelijan esitystä laajemmin nähdään myös pitovoimatekijänä.
Tehyn Siun soten koordinoiva pääluottamusmies Markku Nuutinen näkee, että nyt mentiin sieltä, missä aita on matalin.
– Yhtään enempää ei makseta kuin mitä on pakko. Työnantajalla olisi ollut mahdollisuus tulkita sovittelijan esitystä omalla tavalla, Nuutinen kritisoi.
– Kokoajan ihmetellään hoitajapulaa. Tämä olisi lisännyt sekä pito- että vetovoimaa. Voi olla, että joku äänestää jaloillaan, Tehyn Kuopion ammattiosaston puheenjohtaja Korppi arvelee.
Aiheesta voi keskustella 16.3.2023 klo 23 saakka.