Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen sai viime vuoden aikana kansalaisilta runsaat 700 viestiä.
Useammassa kuin joka toisessa otettiin kantaa Natoon. Vanhasta kiinnostivat yhteydenotoissa esitetyt Nato-kannat ja hän pyysi Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkijaa Kimmo Eloa ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkää analysoimaan viestien asiasisältöjä.
– Tutkimusaineiston pohjalta merkittävä suomalaisten Nato-kantoja ohjaava tekijä oli Suomen ja Venäjän välinen suhde. Viesteissä tarkastellaan Nato-kysymystä useamman tekijän summana sen sijaan, että tarkastelu rajoittuisi pelkästään Suomeen tai Venäjään. Suuri yllätys oli, miten vähän Ruotsi nousi esille viesteissä, sanoo Kimmo Elo.
”Kaikki perustelut Natoon liittymisestä ovat viime päivinä karisseet pois, ja se on ainoa tapa taata jatkossakin Suomen suvereniteetti. Jos Suomi tässä tilanteessa käytä Nato-optiotaan, viestitämme Venäjälle ja Natolle kyseisen option olevan yhtä tyhjän kanssa.”
Viittauksia eri maihin käytettiin hyväksi perusteltaessa omaa kantaa. Kielteisesti Nato-jäsenyyteen suhtautuvat nostivat useimmiten esille Yhdysvallat, myönteisimmin suhtautuvat Ruotsin. Elon mukaan Venäjään liitettiin monissa viesteissä voimakkaan kielteisiä sanoja, Yhdysvaltoihin myönteisiä.
– Venäjä näkyy viesteissä selvästi sodan aggressorina. Uhka on yksi sana, joka tulee voimakkaasti esille. Esiin nousevat Venäjän lisäksi Kiina ja erityisesti Yhdysvallat. Viesteissä Yhdysvallat nähdään aktiivisena toimijana ja sen kohdalla esiintyvät semmoiset käsitteet kuin ”tukee”, ”johtaa” ja ”tekee”. Yhdysvallat nähdään tärkeänä tekijänä Venäjän aggressiivisen hyökkäyssodan hillitsemisessä.
Kansalaiset tekivät täyskäännöksen Nato-ajattelussaan
Mielipidemittaukset ovat kertoneet, miten suomalaisten Nato-kannoissa tapahtui täyskäännös Venäjän aloitettua keväällä 2022 hyökkäyssodan Ukrainassa. Puhemiehen saamien viestien sävy oli toinen.
– Kirjoitukset olivat paljon kriittissävytteisempiä kuin odotimme. Aineisto osoitti, että mikäli henkilö vastustaa Nato-jäsenyyttä, viestii hän siitä todennäköisemmin negatiivisesti kuin neutraalisti.
”Vieläkö tekee mieli liittyä Natoon? Olette vieneet kaiken elämänhalun ihmisiltä tuolla Nato-kiimallanne. Ei ole tulevaisuutta, hävetkää.”
Viesteissä ei ollut tunnistettavissa systemaattista hybridi- tai muuta kohdennettua vaikuttamista. Puhemiehen saamat viestit tiivistyvät ajallisesti Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ja hallituksen Nato-selontekoon liittyvän eduskuntakäsittelyn välille jäävään vajaaseen kolmeen kuukauteen.
– Tämä tukee tulkintaa, jonka mukaan kansalaisten yhteydenottojen ensisijainen tavoite oli nimenomaisesti informoida kansanedustajia kansalaisten näkemyksistä nopeasti aktualisoituneessa Nato-kysymyksessä, sanoo tutkijatohtori Iro Särkkä.
Lainaukset ovat tutkimusraportista ”Natoon vai ei? Suomalaisten muuttuneet käsitykset puolustusliitto Natosta”