Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Hoitajia haettiin Sambiasta Kainuuseen, mutta nämä päätyivätkin Satakuntaan – tilannetta seurataan hämmentyneinä

Kajaanin ammattikorkeakoulu pilotoi työ- ja elinkeinoministeriön hankkeessa hoitajien polkujen rakentamista ulkomailta erityisesti Kainuun hyvinvointialueelle. Toisin kävi, mutta työ jatkuu.

Ihmisiä käytävällä odottamassa lääkärille pääsyä.
Kainuu tarvitsee seuraavien viiden vuoden aikana pitkälti toistasataa hoitajaa ulkomailta, sanoo hyvinvointialueen johtaja. Kuva: Jarmo Nuotio / Yle
  • Jarmo Nuotio

Kajaanin ammattikorkeakoulun kahdeksan kuukautta sitten aloittama työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama hanke rakentaa polkuja ulkomaisille hoitajille erityisesti Kainuun hyvinvointialueelle sai hyvän, mutta pomppuisen alun.

Innokkaita Suomeen haluavia jo koulutettuja hoitajia löytyi Sambiasta paljon ja ensimmäiset ovat jo tulossa Satakuntaan töihin. Hankkeessa piti löytää polku Kainuuseen, joten suunnitelma ei mennyt, kuten oli ajateltu (Kainuun Sanomat).

Samaan aikaan Kainuun hyvinvointialue valmistautuu palkkaamaan rekrytointitoimiston kautta hoitajia Filippiineiltä. Kainuun hyvinvointialueen johtaja Jukka Lindberg hämmästeli syntynyttä tilannetta.

– Hankkeen aikana selvisi, että sambialaiset eivät halunneetkaan tulla Suomeen opiskelijoiksi vaan työntekijöiksi, eikä tähän ehditty valmistautua. Täytyy sanoa, että hankkeen yhteistyö meidän kanssa ei alkanut niin kuin odotimme. Toki meitä on kaksi osapuolta, joten myös me katsomme peiliin.

Käytännössä sambialaishoitajat opiskelevat vaadittavan suomen kielen tason kotimaassaan ja opintojen vastaavuus Suomen tasoon suoritetaan Suomessa.

Amk laskee, että kaikki on tehty, mitä pitikin

Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja Matti Sarén myöntää, että varmasti opittavaa on puolin ja toisin. Toisaalta pilottihankkeessa pitää tehdä joskus nopeitakin suunnanmuutoksia.

– Kahdeksan kuukauden aikana meiltä kävivät henkilöt Sambiassa kuusi kertaa ja siihen tarjottiin mahdollisuutta myös Kajaanin hyvinvointialueen ihmisille. Näkyvyyttä on tarjottu ja ehkä nyt on se aika, että näkyvyyttä kannattaa käyttääkin.

Sarénin mukaan Satakunta kävi paikan päällä, kartoitti tilanteen ja teki myös työsopimukset henkilöiden kanssa, jotka halusivat töihin. Kevään aikana Satakunnan hyvinvointialue rekrytoi 20–25 sambialaista sairaanhoitajaa hoiva-avustajan oppisopimuskoulutukseen, jonka jälkeen he työllistyvät hoiva-avustajiksi.

Kainuussa on kuitenkin noussut kysymys siitä, menikö oma tilaisuus ohi. Sarén vakuuttaa, että ei mennyt.

– Nyt aloitetaan uusien ryhmien haku. Suomen kielen koulutus vie kuitenkin aikaa, joten vuoden päästä keväällä on seuraava ryhmä tulossa Suomea kohti.

Nyt suunnan on oltava Kainuu

Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen istuu hankkeen ohjausryhmässä ja on seurannut syntynyttä tilannetta hämmentyneenä.

– On tietysti pettymys, että ei päädytty sellaiseen ratkaisuun, mikä oli hanketta aloitettaessa yhteinen tahto. Me palaamme kuitenkin siihen, mikä alkuperäinen tavoite oli, eli hoitajia tarvitaan Kainuuseen.

Osapuolet ovat höyrynsä ulos jo päästäneet ja vakuuttavat, että yhteen hiileen puhalletaan. Hyvinvointialue, Kainuun liitto, Kajaanin kaupunki ja KAMK kertovat tuoreessa tiedotteessaan, että riitelylle ei ole sijaa yhteisen, tärkeän asian hoitamisessa.

Kainuun hyvinvointialueen johtaja Jukka Lindberg laskee, että Kainuu tarvitsee seuraavien viiden vuoden aikana pitkälti toistasataa hoitajaa ulkomailta, jotta asiat hoituvat. Hän laskee, että Kajaanin ammattikorkeakoulun hankkeesta voivat hyötyä muutkin.

– Tässä hankkeessa on eväät, joilla hoitajia voitaisiin kouluttaa ja saada töihin ympäri Suomea. Sambiasta olisi tulossa niin paljon hoitajia, että Kainuuseen ei heitä kaikkia voida ottaa.

Mitä ajatuksia uutinen herättää? Voit keskustalla aiheesta 22. maaliskuuta klo 23 saakka.