Minna Parmonen napsauttaa kahvinkeittimen päälle ja voitelee asukkaille voileipiä päivällisen oheen. Ennen päivällistä on kuitenkin vuorossa vielä päiväkahvit, joita varten Parmonen alkaa valmistelemaan tarjoilukärryä koreaksi.
Kahvin kera tarjoillaan tänään vaniljajäätelöä mansikkahillolla.
– Täällä meidän osastolla minulla menee suurin osa ajasta ruoan parissa. Aamulla keitän kahvit ja kahdeksalta alkaa puuron jako.
Minna Parmonen työskentelee hoiva-avustajana Vihnuskodin Oskarin tuvassa Nokialla. Kyseessä on tehostetun palveluasumisen yksikkö. Parmosen työpäivä täyttyy yleensä ateriapalvelun ylläpitoon liittyvistä toimista. Aamupuuron jakamisen jälkeen vuorossa on lounaan valmistelu.
– Tehdään leipiä, laitetaan tarjoilukärryt kuntoon ja kymmeneltä meillä on aamupäiväkahvit. Sitä ei muilla osastoilla ole, mutta se on ollut tapana meillä täällä Oskarin tuvassa, Parmonen kertoo päivän kulustaan.
Hoiva-avustajan tehtävien kirjo on varsin laaja. Mikäli aikaa muista töistä jää, viettää Parmonen hetken vanhuksen kanssa arjen viihtyvyyteen tähtäävissä toimissa.
Tänään häneltä liikeni hetki myös Maijan pelaamiseen.
Hoiva-avustajan välitön asiakastyö lasketaan henkilöstömitoituksen piiriin
Hoivakodit ovat moniammatillisia yksiköitä, joissa eri työtehtäville on lukuisia työnimikkeitä. Nokian Vihnuskodissa hoiva-avustajan koulutuksen suorittanut Minna Parmonen työskentelee tällä hetkellä työnimikkeellä kodinhuoltaja.
Hoiva-avustajan koulutus antaa Parmoselle valmiuden tehdä arkisia välittömän asiakastyön toimia hoivayksikössä. Välitöntä työtä on kaikki se, missä asiakkaaseen ollaan välittömässä yhteydessä.
– Käytän heitä ulkona, aika usein myös leivotaan ja pelaillaan. Ja kun täällä on muistisairaita ihmisiä, niin usein ollaan eksyksissä. Sitä huoneeseen opastusta ja vessassa käyttämistä, Parmonen kuvailee.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) ammattialatoiminnan päällikkö Marjut Manka kertoo, että hoiva-avustajan työtehtävät ovat usein työnantajakohtaisia.
Hoiva-avustajia yhdistää se, että heidän tehtävänsä ovat yleensä arjen perustoimintoja ylläpitäviä, kun taas esimerkiksi lähihoitaja vastaa yleensä hoidollisista toimenpiteistä.
– Hoiva-avustaja ei voi olla yksin työvuorossa, eikä heillä ole lääkehoidon vastuuta. Hoiva-avustaja on ajateltu vapauttavan lähihoitajaa arkisemmista tehtävistä, Manka kertoo.
Hyvinvointiala Hali ry:n hoiva ja osaamisjohtaja Arja Laitinen kertoo, että tällaisia arkisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi pukeminen, peseminen ja ruokailussa avustaminen. Hoiva-avustajan välitön asiakastyö lasketaan henkilöstömitoituksen piiriin.
Hoiva-avustajat pyrkivät tuomaan vanhuksen päivään myös seuraa ja aktiivisuutta.
– Ulkoilua ja harrastetoimintaa, eli esimerkiksi laulamista, lehden lukua ja seuraa siihen normaaliin arjen kahvihetkeen, Laitinen avaa.
Lyhyt koulutus voi tuoda mahdollisuuksia mitoitusongelmaan
JHL:n Marjut Manka arvioi, että hoiva-avustajille on nyt erittäin suuri tarve.
– Meillä on tällä hetkellä todella paha hoitajapula. Lähihoitajat vanhustyössäkin valittelevat, etteivät he saa tehdä niitä töitä, joihin heidät on palkattu, vaan he myös pyykkäävät ja pesevät.
Valmistautumista henkilöstömitoituksen kiristymiseen hankaloittaa tekijöiden saatavuuden lisäksi koulutusten pituus. Lähihoitajan koulutus kestää yleensä kahdesta kolmeen vuotta, sairaanhoitajan sitäkin kauemmin.
– Toinen kysymys on, onko meidän järkevää kouluttaa lähihoitajia kolmea vuotta pesemään pyykkiä. Olisi tarve tekijöille, jotka hoitavat arjen pyöritystä ja hyvää elämää sekä tukevat moniammatillisessa tiimissä lähihoitajien ja sairaanhoitajien työtä, Manka pohtii.
Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan nykyinen hoiva-avustajan koulutus sisältää kaksi tutkinnon osaa lähihoitajan koulutuksesta, eli se on noin vuoden mittainen.
Tilastokeskuksen mukaan hoiva-avustajien peruspalkan, eli tehtäväkohtaisen vähimmäispalkan, keskiarvo kuntasektorin puolella oli viime vuonna 1 982 euroa kuukaudessa. Pari vuotta pidemmällä koulutuksella lähihoitajan vastaava palkka oli 2 254 euroa.
Hoitajapula näkyy arjessa
Minna Parmonen suoritti hoiva-avustajan koulutuksen oppisopimuksella töiden ohella Vihnuskodissa.
– Olimme ennen laitoshuoltajia, ja meidät koulutettiin siitä hoiva-avustajiksi. Kahdeksan meitä valmistui, ja yksi jatkoi lähihoitajaksikin. Täällä Vihnuskodilla me teimme hoitotehtäviä, käytimme saunassa ja suihkussa, aamutoimia ja sellaista.
Hoitajapula näkyy myös Parmosen arjessa.
– Jatkuvastihan täällä tehdään vajaalla. Tosi huono tilanne on ollut koko kesän, kun ei ole sijaisia. Joudutaan tekemään pitkää päivää tai vapailta hälytellään töihin.
Oskarin tuvan kahvihetki häämöttää.
Parmonen viimeistelee tarjoilukärryn kattauksen ja työntää sen käytävän päähän ruokasaliin. Siellä Oskarin tuvan väki on jo valmiina odottamassa.
Hän lisää valmiiksi annostelemiinsa vaniljajäätelökulhoihin lusikallisen mansikkahilloa ja jakaa ne asukkaille.
– Antoisinta työssä ovat asukkaiden iloiset ilmeet. Se tulee niin aidosti, kun he kiittävät. Se on työssä parasta.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida tiistaihin kello 23:een.
Lue myös:
Ministeri Lindén: Ensi vuoden hoitajamitoitusta voidaan vielä muuttaa