Suomi on ponnistamassa taantumasta kasvuun loppuvuodesta, arvioi valtiovarainiministeriö tuoreessa talouskatsauksessaan.
Ministeriö arvioi heikon tilanteen jatkuvan vielä alkuvuoden ajan, ja bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna noin 0,2 prosenttia. Ensi vuodelle ministeriö ennustaa 1,3 prosentin talouskasvua. Vuonna 2025 talouden odotetaan kasvavan 1,6 prosenttia.
– Tämän vuoden aikana hintojen nousu hidastuu. Palkat ja etuisuudet kasvavat tänä vuonna huomattavasti, ja se kääntää kotitalouksien ostovoiman uudestaan kasvuun, finanssineuvos Janne Huovari sanoi tiedotustilaisuudessa.
Odotukset maailmantalouden kasvusta ovat parantuneet, kun energian hinnat ovat laskeneet ja Kiinan koronarajoitusten poistaminen sujunut hyvin. Toisaalta inflaation hidastuminen on ollut ennakoitua hitaampaa, ja keskuspankit ovat nostaneet korkojaan nopeasti, ministeriön katsauksessa todetaan.
Suomen talous kasvaa ministeriön mukaan hitaammin kuin euroalueella keskimäärin. Korkojen nousu iskee suomalaistalouksiin asuntolainojen kauttanopeammin kuin muissa maissa, ja energiatukia on meillä jaettu vähemmän kuin muualla.
Edellisessä, joulukuussa julkaistussa katsauksessaan ministeriö ennusti Suomen bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 0,2 prosenttia. Ensi vuodelle odotettiin 1,2 prosentin kasvua, kun inflaatio hidastuu ja tulojen kasvu nopeutuu.
Arviot eivät ole isosti muuttuneet aiemmasta.
Työllisyys notkahtaa
Työllisyyden odotetaan notkahtavan tänä vuonna ennätystasoltaan. Työllisten määrä vähenee noin puoli prosenttia tänä vuonna, ja työttömyysaste nousee seitsemään prosenttiin, ministeriö ennustaa.
Työllisyyden notkahdus jäänee kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä työmarkkinoiden pidemmän aikavälin ongelma on työvoiman saatavuus.
– Yritykset tuskin menevät irtisanomisiin tässä tilanteessa, vaan työvoiman kysynnän väheneminen hoidetaan eläke- ja lomautusjärjestelyin. Kun talous ensi vuonna kasvaa, työllisyys kääntyy taas lievään kasvuun, Huovari sanoo.
Julkisen talouden näkymät huolestuttavat
Julkisen talouden iso kuva on, että tulot eivät riitä kattamaan kasvavia menoja.
Viime vuonna julkisen talouden alijäämä pieneni koronapandemiaa edeltävälle tasolle nopean talouskasvun, vahvan työllisyyden ja koronarajoitusten päättymisen myötä.
Tänä vuonna alijäämä kuitenkin kääntyy uudelleen kasvuun.
– Verotulojen kasvu hidastuu johtuen talouden aneemisuudesta. Toisaalta menoissa alkavat näkyä indeksikorotukset ja menojen kasvu on sen vuoksi erityisen nopeaa. Julkisyhteisöissä se näkyy alijäämän kasvuna, sanoo finanssineuvos Jenni Pääkkönen.
Viime vuonna julkisen talouden alijäämä oli noin 0,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tänä vuonna sen odotetaan olevan 2,6 prosenttia, ja vuonna 2025 nousevan yli kolmeen prosenttiin. Alijäämän ennakoidaan supistuvan hiukan alle kolmen prosentin vuosina 2026–2027.
Suomi ei ”kasva ulos veloistaan”
Valtion velkasuhde kääntyi viime vuonna lievään kasvuun, joka ministeriön arvion mukaan nopeutuu alijäämien ja maltillisen talouskasvun vuoksi. Ministeriö katsoo, että korkea velka, kohonneet korot ja kasvavat velanhoitokustannukset muodostavat riskin julkisen talouden kestävyydelle pidemmällä aikavälillä.
Ei ole näköpiirissä nopeaa kasvua, joka helpottaisi velan hoitamista, Pääkkönen sanoo.
– Näillä tiedoilla Suomi ei tule kasvamaan ulos veloistaan.
Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä on tulevina vuosina noin 14–15 miljardia euroa vuodessa.
– Alijäämien pienentämiseen ei ole oikotietä. Se vaatii, että menot kasvavat hitaammin ja tulot nopeammin kuin laskelmissa nyt arvioidaan, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.
Hänen mukaansa isot tavoitteet vaativat isoja toimia. Pari viikkoa sitten valtiovarainministeriö julkisti peräti 40 kohdan leikkauslistan, jolla julkista taloutta voitaisiin vahvistaa.
Ministeriö ei ole katsauksessaan luonnollisestikaan voinut ennakoida tulevan hallituksen päätöksiä. Seuraavan hallituksen päätökset voivatkin vaikuttaa alijäämiin ja velkasuhteeseen merkittävästikin, katsauksessa todetaan.
Aiemmin viikolla Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan talouskatsaus ennusti lähivuosiksi kituliasta talouskasvua. Etlan arviossa Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia, ja kasvaa ensi vuonna reilun prosentin. Ennusteen mukaan taantuma jää lieväksi, mutta niin jää myös sitä seuraava kasvu.
Voit keskustella aiheesta 24.3. kello 23:een saakka.