Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Tupakkalaki vie askeista pian logot – tältä uudet pakkaukset näyttävät

Tupakka-askit yhdenmukaistuvat vappuna. Kaikki markkinointi on kielletty, ja askit ovat samanvärisiä. Merkin saa kuitenkin mainita.

 Henkilö pitelee sytytettyä savuketta.
”Se on vähän sama kuin vertaisi arsenikkia ja rotanmyrkkyä keskenään”, sanoo Suomen ASHin toiminnanjohtaja nuuskasta ja tupakasta. Kuva: Petteri Bülow / Yle
  • Teija Santaharju

Tupakkalaki tiukentuu toukokuun alussa. Pakkausten on oltava logottomia ja yksivärisiä, mutta merkin saa mainita, kunhan fontit ovat samanlaisia. Jo tällä hetkellä kaupoista voi saada pelkistettyjä askeja.

Terveysvaikutusten kuvat ja tekstit jäävät askeihin korostuneina.

– Kuvat jäävät, jotta ihmiset saavat paremmin tietoa tupakan terveysvaikutuksista, sanoo Suomen ASHin toiminnanjohtaja Mervi Hara.

Suomen ASH vetää Savuton Suomi 2030 -verkostoa, jota Veikkaus rahoittaa.

– Tämä tiedon välittäminen korostuu uusissa pakkauksissa EU-direktiivin mukaisesti. Askeista poistuvat kaikki markkinointielementit, Hara korostaa.

Yhdenmukaisista pakkauksista sinänsä EU:ssa ei ole direktiiviä.

Uudenlainen tupakkapakkaus, jossa ei näy brändiä.
Tupakka-askit yhdenmukaistetaan toukokuussa. Merkin saa mainita, mutta brändi-ilmeet jäävät markkinoinnin historiaan. Kuva: Valvira

Päätöksenteko kesti viisi vuotta

Yhdenmukaisia pakkauksia ehdotettiin jo 2018. Työryhmän ehdotus lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle. Lopulliseen päätökseen askien muuttamisesta päästiin viiden vuoden päästä.

Terveysvaikutusten on oltava esillä myös sähkösavukkeissa.

Tavoitteena on on tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppuminen. Käytännössä tavoite tarkoittaa, että aikuisväestöstä alle viisi prosenttia käyttäisi päivittäin tupakka- ja nikotiinituotteita vuonna 2030. Näin sanoi sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä tammikuussa.

Hintojen nosto keinoista tehokkain?

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän mukaan tupakkatuotteiden hintaan vaikuttaminen tupakkaverotuksella on tehokkaimpia keinoja vähentää sekä tupakointia että sosiaaliryhmien välisiä terveyseroja. Suomen tupakkaveroa onkin nostettu vuodesta 2016 lähtien puolen vuoden välein.

Työryhmä ehdotti puolivuosittaisten korotusten jatkamista myös tulevilla hallituskausilla.

Savukkeiden keskihinta oli Suomessa vuonna 2021 EU:n kolmanneksi korkein. Keskihintainen savukeaski maksoi Suomessa vuonna 2022 lähes kymmenen euroa.

Nuuska ei käryä, mutta terveystuote se ei ole – yhteyksiä syöpiin on

Uudella tupakkalailla yritetään vähentää tupakointia, mutta samaan aikaan suomalaisten nuuskaaminen on yleistynyt.

Suomen ASHin toiminnanjohtajan Mervi Haran mielestä nuuskaa ja tupakka ei ole syytä verrata. Kumpikaan ei kuitenkaan ole terveystuote.

– Se on vähän sama kuin vertaisi arsenikkia ja rotanmyrkkyä keskenään.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erityisasiantuntija Otto Ruokolainen sanoo, että nuuskan käyttö on yleistynyt Suomessa erityisesti nuorten keskuudessa, jos verrataan tilannetta noin 15 vuotta taaksepäin.

– Toisaalta yleistyminen on jo joissain ryhmissä taittunut, mutta aiemmin nuoret naiset ja tytöt eivät käyttäneet nuuskaa juuri ollenkaan, nyt tilanne on toinen.

Nuuska voi sisältää hyvin paljon enemmän nikotiinia kuin savukkeet. Tästä syntyy riippuvuus, sanoo Ruokolainen.

– Sitten on erilaisia sydän- ja verisuoniterveyteen liittyviä vaikutuksia, ja suun terveys kärsii yhteyksiä syöpiin. Nuuska näyttää lisäävän esimerkiksi peräsuolensyövän ja mahasyövän riskiä, mutta nuuskan vaikutuksia syöpien kehittymiseen ei vielä täysin tunneta.

Koska nuuskan käyttö on pääosin keskittynyt tiettyihin maihin, on hitaampaa saada näyttöä siitä, aiheuttaako nuuska syöpää.

Keuhkosyövän ja tupakan yhteys sen sijaan on ilmeinen.

Suomalaiset ostavat nuuskansa Ruotsista. Lain mukaan omaan käyttöön voi vuorokaudessa tuoda kilon nuuskaa. Nuuskaa tuodaan Suomeen myös laittomasti.

Tupakkalain piti tulla voimaan jo vuoden alussa. Katso myös uutisklippi alta.

Korjaus 24.3. klo 8:21: Uutisklipissä mainitaan Suomen ASHin puheenjohtajaksi professori Pekka Puska, ja hän on sitä edelleen. Savuton Suomi -verkoston puheenjohtaja sen sijaan on professori Kari Reijula.