Ukrainassa tehdystä kuvamateriaalista verkkosivuilla ja eri alustoilla näkee, että ennen kauniit peltomaisemat on tulitettu rei'ille.
Usein eri videoilla näkyy, kuinka kranaatit paukkuvat kaukanakin niiden kohteistaan, sotilaista tai sotilaskalustosta. Kysyimme asiantuntijalta, minkä jälkiä maastossa näkyvät kraatterit ovat ja miksi niitä on joka paikassa.
– Pääosa niistä syntyy venäläisestä tykistöstä. Se on raskasta mutta myös epätarkkaa. Meillä tulenjohtaja johtaa tulen maaliin, mutta venäläiset eivät johdettua tulenjohtoa paljon harrasta, vaan ampuvat paljon laajoille alueille, selittää entinen Pääesikunnan tiedustelupäällikkö Pekka Toveri.
Hänen mielestään venäläiset ampuvat osin aivan turhaan. Tästä syystä Toveri luonnehtiikin venäläisten sotimistapaa ”kankeaksi, tuhlailevaksi ja typeräksi.”
Ukrainan armeijan on julkisuudessa kerrottu kärsivän ammuspulasta. Esimerkiksi Saksan puolustusministeri ja Suomessa tasavallan presidentti Sauli Niinistö ovat kehottaneet lisäämään ammusten tuotantoa ja toimittamista Ukrainalle.
Voivatko jäljet ukrainalaisessa peltomaisemassa olla myös merkki siitä, että ammuksia suoranaisesti tuhlataan?
– Päinvastoin, ukrainalaiset ampuvat 5 000–6 000 ammusta päivässä. He pystyisivät ampumaan viisi kuusikin kertaa enemmän ja haluaisivatkin tehdä niin. Mutta koska ampumatarvikkeita on rajoitetusti, tulenkäyttöä säästellään vain arvokkaisiin maaleihin, Toveri sanoo.
Venäläiset taas käyttävät jopa neljä kertaa enemmän kranaatteja kuin ukrainalaiset.
Toverin mukaan ukrainalaisten osumatarkkuus on venäläisiä parempi ja tulenkäyttö on johdetumpaa ja tarkempaa.
Pitkään jatkunut asemasota vaikuttaa myös
Toinen syy reikäiselle maastolle on se, että sota on jatkunut niin pitkään.
– Asemasota on pitkään jatkunut, ja on ammuttu vuosikausia tykistöllä, jopa kymmeniä tuhansia laukauksia sinne alueelle. Samanlaisia tuntemuksia tulee kuin ensimmäisestä maailmansodasta. Rupeaa muistuttaamaan ensimmäisen maailmansodan näkymiä.
Kaikki tämä taas kertoo osaltaan sodan luonteesta.
Viimeisen 20 vuoden aikana on enimmäkseen nähty sotia, joissa ammutaan vähemmän. Tulta on käytetty, mutta ei niin massiivisesti, koska sen käyttö on ollut tarkempaa ja tapahtunut usein täsmäaseilla.
Nyt käytetystä tykistönkin ampumatarvikkeesta valtaosa on ollut perinteisiä sirpalekranaatteja.
– On olemassa sanonta, että kenraalit valmistautuvat aina edelliseen sotaan. Ei ymmärretä, että kehitys kehittyy. Tämä näyttää aika paljon edelliseltä sodalta. Sotaa käydän tykistöllä, jalkaväellä ja panssarivaunuilla. Tykistöä ja kalustoa ja valitettavasti myös ihmisiä kuluu paljon, Toveri sanoo.
Tuhlaileva sotiminen johtaa tykistön käytön vähentämiseen, koska ampumatarvikkeita täytyy alkaa säännöstellä – ja lopulta ampumatarvikepulaan.
Venäläisetkin joutuneet vähentämään tykistön käyttöä
– Venäläiset ampuvat nykyään usein 20 000 laukausta päivässä, mikä on kolmannes viime kesän määrästä. Sotaa edeltävät varastot on pääosin käytetty, Toveri kertoo.
Vaikka venäläiset ovat lisänneet ampumatarviketuotantoaan, vastaavan määrän tuottaminen kestää venäläiseltä puolustusteollisuudelta arviolta puoli vuotta.
Toveri uskookin, että nykyisellä kulutuksella vuoden lopussa Venäjällä tule olemaan mittavia haasteita ampumatarvikkeiden riittävyydessä.
Mutta ammusten menekki näyttää yllättäneen myös länsivaltiot?
– Tämä kertoo siitä, että rauhanaikana ampumatarvikkeita ei ole tuotettu niin paljon, koska niille ei ole nähty olevan tarvetta. Nyt monet länsimaat ovat luovuttaneet varastoistaan Ukrainalle, ja varastot alkavat ehtyä, Toveri sanoo.
Ukrainalaiset käyttävät ammuksia karkeasti laskettuna saman verran kuin Yhdysvallat pystyy niitä tuottamaan vuodessa.
EU:n lupaamat miljoona kranaattia riittävät Toverin laskelman mukaan noin puoleksi vuodeksi.
Amerikkalaiset yrittävätkin nyt kuusinkertaistaa ampumatarviketuotannon. Toverin arvion mukaan se alkaisi olemaan riittävästi tarpeisiin nähden.
Haastateltava on ehdokkaana eduskuntavaaleissa.