Luvassa salaleikkuria eläkeläisille, työttömille, opiskelijoille, puolustusvoimille? Ministeriö haluaa eroon automaatista, joka takaa menojen kasvun

Suuri osa valtion budjettista on joutunut automaattiohjaukseen. Nyt valtiovarainministeriö haluaa palauttaa päätösvaltaa tuloista ja menoista poliitikoille.

Valtiovarainministeriön (VM) mukaan budjetin menoista peräti kaksi kolmasosaa on sellaisia, joiden suuruus määräytyy automaattisesti indeksien perusteella.

Indeksi on laskukaava, joka määrää hintojen ja palkkojen nousun perusteella, kuinka paljon esimerkiksi sosiaalietuuksia korotetaan. Valtion rooliksi jää laskun maksaminen.

Puuttuminen indekseihin tarkoittaa käytännössä etuuden heikentämistä pikkuhiljaa. Mitä enemmän hintataso nousee, sitä enemmän etuuden arvo jää jälkeen – vaikka sitä ei olisikaan varsinaisesti leikattu.

Sitomalla etuuksien kasvaminen hintojen nousuvauhtiin on haluttu varmistaa, että esimerkiksi työttömällä on varaa ostaa ruokaa, vaikka hinnat nousevat.

Valtiovarainministeriön mukaan valtion 83 miljardin euron budjetista indeksiin sidottujen menojen osuus on 52 miljardia.

Indeksijäädytys vähentäisi leikkaamisen tuskaa

Seuraavalla hallituskaudella valtion tulojen ja menojen epäsuhtaa pitäisi VM:n mukaan tasapainottaa kuusi miljardia euroa. Näin kova tavoite ei onnistu, jos suuri osa menoista jatkaa kasvamistaan automaattisesti.

– Koska indeksisidonnaiset menot ovat yli 60 prosenttia valtion budjetista, on täysin välttämätöntä, että myös niitä arvioitaisiin, sanoo VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä.

VM:n mukaan joidenkin menojen kohdalla indeksi-korotuksista voitaisiin luopua kokonaan. Joidekin menojen kohdalla korotusautomaattia voitaisiin jarruttaa niin, että yleinen hintojen nousu nostaisi etuuksia vain osittain.

Avaa kuvien katselu

Niemelä muistuttaa, että menoautomaatin jarruttaminen keventäisi muuta menojen leikkaamistarvetta. Hän laskee, että jos indeksikorotuksista leikattaisiin pois yksi prosenttiyksikkö, valtio säästäisi puolitoista miljardia euroa. Se olisi neljäsosa tavoitellusta kuuden miljardin euron säästötavoitteesta.

Nämä toimet voisivat olla pysyvä tai väliaikaisia, mutta yhden vuoden korotuksista luopuminen tai jarruttaminen ei VM:n mukaan vielä pitkälle riitä.

– Kyllä tarvitaan vaalikauden tai osin jopa kahden vaalikauden mittaisia jäädytyksiä tai jarruja. Meillä on niin iso urakka edessä, että yhdessä vuodessa emme selviä, Niemelä sanoo.

Indeksillä on paljon vaikutusvaltaisia ystäviä

Kymmenet erilaiset etuudet ovat indeksin suojassa. Niiden saajat ovat voineet luottaa kohtalaisella varmuudella, että hintojen nousu nostaa tukisummaa.

Esimerkiksi toimeentulotuki, opintoraha ja perhe-etuudet seuraavat inflaation mukana.

Mutta indeksikorotukset ovat vakiintuneet myös miljardiluokan menoeriin, kuten puolustusvoimien toiminta- ja materiaalihankintoihin, yliopistorahoitukseen, hyvinvointialueiden rahoitukseen, valtion maksamiin eläkkeisiin jne.

Valtion näkökulmasta katsottuna ongelma kasvaa nyt, kun inflaatio on kiihtynyt monen vuoden hiljaiselon jälkeen. Tänä vuonna hintojen nousun odotetaan kiihtyvän yli viiteen prosenttiin. Se tarkoittaa menojen automaattista kasvamista.

Myös valtion budjetin ulkopuolella olevia, mutta julkiseen talouteen laskettavia menoeriä on sidottu indeksiin. Suurimpana niistä työeläkkeiden yli 30 miljardin euron potti.

Eläketurvakeskuksen Ylelle tekemän laskelman mukaan työeläkeindeksin jäädyttäminen tänä vuonna pienentäisi työeläkemenoa 1,1 miljardia euroa ensi vuonna. Korotuksista luopuminen kahdeksi vuodeksi toisi lisäksi 1,8 miljardin säästön vuonna 2025.

Myös Yleisradion rahoitus on sidottu indeksiin.

Valtion budjettiin yksityisen sektorin työeläkkeet ja Yleisradion rahoitus eivät suoraan vaikuta, mutta osana julkista taloutta näiden pienentäminen toisi valtiolle mahdollisuuden nostaa verotusta ilman, että Suomen kokonaisveroaste nousisi.

Työeläkkeiden jäädyttämisen vaikutus työeläkemenoon (miljoonaa euroa)

Tänä vuonna eläkkeet nousivat reippaan inflaation takia epätavallisen paljon, 6,8 prosenttia.

VM:n Niemelä laskee, että keskimääräinen 1 500 euron kuukausieläke nousi tämän vuoden korotuksissa 102 euroa. Jos käytössä olisi ollut yhden prosenttiyksikön indeksijarru korotus olisi ollut 87 euroa.

Suomessa on 1,6 miljoonaa eläkeläistä, joita korotuksien jarruttaminen vuosien ajaksi tuskin ilahduttaa. Korotuksista luopumisesta puhumattakaan.

Miljardien leikkaustarve pysyy

VM pitää edelleen kiinni arviostaan, jonka mukaan julkista taloutta on tasapainotettava tulevalla haliltuskaudella kuusi miljardia euroa ja sen jälkeen vielä kolme miljardia lisää.

Niemelän mukaan selkeä päätös olisi myös kansainvälisille rahoitusmarkkinoille viesti Suomen uskottavuuden kannalta luotettavana velanmaksajana.

Indeksien jäädyttäminen tai jarruttaminen saattaa olla polittiisesti helpompaa kuin suoranainen etujen leikkaaminen.

– Kyllä se on ehkä pikkuisen helpompaa kuin sellainen rehti säästöleikkaus toimenpide, VM:n budjettipäällikö Mika Niemelä arvelee.

Indeksien jäädyttäminen on esillä myös tässä Ylen pelissä, jossa voit itse valita, millaisilla menoleikkauksilla ja veronkorotuksilla ministeriön miljardien eurojen säästötavoitteeseen voi päästä.

Voit keskustella aiheesta 30.3. klo 23 saakka.

Juttua muokattu klo 10:49: Tarkennettu, että prosenttiyksikön leikkaus olisi neljäsosa kuuden miljardin säästötavoitteesta, ei viidesosa, kuten aiemmin kerrottiin.