Pohjalaiset ovat ahkeria verenluovuttajia: kolmen maakunnan alueella luovutuksia tehdään vuosittain noin 9000 kappaletta.
Uusia verenluovuttajia pyritään tavoittamaan monin eri keinoin, sanoo vastaava hoitaja Tiia Kujanpää SPR:n Veripalvelun Seinäjoen toimistosta.
– Yritämme olla tietenkin esillä mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Pidämme oppilaitoksille luentoja tai olemme mukana heidän tapahtumissaan.
SPR:n Veripalvelun Seinäjoen toimipisteellä saatiin vuonna 2022 luovutuksia 4500 kappaletta. Pohjanmaan alueen ainoa kiinteä veritoimisto järjestää luovutuksia kahtenä päivänä viikossa, maanantaisin ja tiistaisin.
Keskiviikosta torstaihin verenluovutustilaisuuksia järjestetään eri puolilla pohjalaismaakuntia.
Vaasassa verenluovutuksia kirjattiin viime vuoden aikana 2 128. Vaasassa erityisesti opiskelijat kunnostautuvat luovuttajina.
Kokkolassa verta luovutettiin lähes 1800 kertaa. Myös Pietarsaaressa viime vuoden luku nousi yli tuhanteen.
Suomessa tarvitaan joka arkipäivä 800 verenluovuttajaa, jotta potilaat saavat tarvitsemansa verivalmisteet. Verivalmisteita tarvitaan esimerkiksi leikkauspotilaiden ja onnettomuuksien uhrien hoitoon.
Jokainen uusi verenluovuttaja on tärkeä
Veripalvelun tavoitteena on 20 000 uutta luovuttajaa vuodessa, sillä osa verenluovuttajista joutuu lopettamaan muun muassa liian korkean iän vuoksi.
Kokkolalainen Kati Kynnäs oli pohtinut verenluovutusta pitkään. Ensimmäisen kerran jälkeen hänen olonsa oli iloinen ja huojentunut.
– Olen jännittänyt luovuttamista ja pelännyt sitäkin, että pyörryttääkö tai tuleeko huono olo. Tämä ei ollut kamalaa ja olo on helpottunut.
Kynnäs halusi luovuttaa verta, koska hän on noin 15 vuotta sitten olla vastaanottavana osapuolena. Hänestä tuntui, että kiitokseksi siitä auttaminen omalta osaltaan olisi paikallaan.
– Tuttuni kertoi tänään lähtevänsä verta luovuttamaan ja pyysi meitä muitakin mukaan. Tuumin, että nyt on sellainen päivä, jotta ehdin ja nyt ollaan täällä.
Vakioluovuttajalle viimeinen kerta on haikea
Verta luovuttaa noin 3,5 prosenttia luovutusikäisistä suomalaisista. Toholammilta asti Kokkolaan saapuneelle Helena Kotilalle tämä oli viimeinen kerta, kun hän sai luovuttaa.
– Mielellään olisin käynyt vielä luovuttamassa, mutta kun tuli ikä vastaan.
Harmittaako?
– Harmittaa. Todella paljon.
Kokeneen auttajan viesti verenluovutusta pohtiville on selvä. Kaikkia tarvitaan.
– Tänne vaan luovuttamaan. Tästä saa niin hyvän mielen. Olen saanut jopa kaksi lastenlastakin houkuteltua tähän.