Tuntematon valokuvaaja ikuisti nuoren Jörn Donnerin tupakka suupielessä 1950-luvulla. Päätä muita pidempänä hän katsoo kuvaajan suuntaan silmät sirrillään. Kuva on otettu rauhankonferenssissa Sri Lankan Colombossa.
Jörn Donner (1933–2020) muistetaan monilahjakkaana kulttuuripersoonana, mutta hän viihtyi myös kameran takana ja oli taitava valokuvaaja.
Ensimmäistä kertaa yleisö voi nähdä, miltä maailma näytti Donnerin valokuvaamana.
Jörn Donnerin valtava valokuvien arkisto paljastui suvun talosta, Pohjoisranta kahdestatoista, vasta hänen kuolemansa jälkeen. Kuvia oli tuhansia.
– Se oli suuri ällistys!
– Hän oli joskus ohimennen maininnut valokuvista, mutta ei muuta. Ne löytyivät Pohjoisrannan kirjahyllyn alakaapeista, kertoo Tuula Kousa.
Kousa johti työryhmää, joka kokosi valokuvanäyttelyn Finlandiatalon vieressä sijaitsevaan Hakasalmen huvilaan. Esillä on Donnerin työ- ja vapaa-ajan matkoillaan ottamia valokuvia vuosilta 1951–1968.
Donnerin valokuvissa on ihminen
Työryhmä yllättyi myös siitä, miten hyvä valokuvaaja Donner oli.
– Kukaan ei tiennyt, miten valtavan lahjakkaasta valokuvaajasta on kysymys, näyttelyn kuraattori Hannamari Shakya sanoo.
Turistirysien sijaan Donneria kiinnostivat katunäkymät ja tavallisten ihmisten arki.
– Hän ei ollut turistikuvaaja tai snapshot-kuvaaja. Läpikäydessäni arkistoa minua on hämmästyttänyt, että hän oli kuvannut niin vähän turistinähtävyyksiä.
Jörn Donner matkusti valokuvakamera mukanaan ympäri maailmaa. Kuvia on Euroopasta, Afrikasta, Aasiasta, Kaukoidästä, Yhdysvalloista ja Latinalaisesta Amerikasta.
Kuviin ovat päätyneet muun muassa Kapkaupungin katuvilinä, Saharan aavikot ja Cannesin elokuvajuhlat.
Donner oli utelias valokuvaaja
Valokuvatessaan Donner tarkastelee maailmaa uteliaana, tekee havaintoja ympäristöstä ja tarkkoja huomioita ihmisistä.
Vielä 1960-luvulla matkustaminen oli harvinaista.
Hannamari Shakya ihmetteleekin, kuinka Donner pääsi niin lähelle itselleen tuntemattomia kuvattaviaan. Vaalean länsimaalaisen olisi luullut monissa paikoissa herättävän epäilyksiä.
– Kuvista tulee läpi kuvaajan aito uteliaisuus ja kiinnostus ihmisiin. Ei ihminen, joka ei ole kiinnostunut maailmasta, ota tällaisia kuvia.
Jörn Donner teki pitkän uran kirjailijana, elokuvaohjaajana ja -tuottajana. Lisäksi hän oli kansanedustaja ja diplomaatti.
Tuula Kousan mielestä valokuvat paljastavat hänestä uusia, yllättäviä puolia.
– Tulee toisenlainen kuva Jörn Donnerista. Hänellä on empaattinen ja lämmin katse. Hän on tosiaan erilainen henkilö kuin se Donner, jonka luulemme tuntevamme.
Mitä Jörn Donner sanoisi näyttelystä, jos vielä eläisi?
– Hän olisi varmasti ainakin salaa hyvin tyytyväinen, Kousa uskoo.
Hannamari Shakya on samaa mieltä. Donner iloitsisi näyttelystä ja ilmaisisi tyytyväisyytensä ruotsiksi.
– Hän sanoisi varmaan, että skit bra.
Näyttely Jörn Donner – Matkalla 1951–68 on esillä Hakasalmen huvilassa Helsingissä 31.3.–3.9.2023. Huvila on osa Helsingin kaupunginmuseota.
Katso myös: John Websterin dokumenttielokuva ja Jörn Donnerin viimeinen haastattelu.
Kuuntele myös:
