Lentokonevalmistaja Airbus, kosmetiikkayhtiö L'Oréal, luksustuotevalmistaja LVMH, ydinenergiayhtiö EDF, pikajunien valmistaja Alstom, vesiteknologiayhtiö Veolia...
Noin 60 suuryrityksen johtajaa lähti Ranskan presidentti Emmanuel Macronin matkaan kolmipäiväiselle Kiinan-vierailulle tällä viikolla. Mukana on myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Ranskalaisfirmoille on luvassa bisnessopimuksia Kiinasta. Heti torstaina lentokonejätti Airbus ilmoittikin kaksinkertaistavansa tuotantonsa Kiinassa lähivuosina. Airbusin pääjohtaja on Macronin seurueessa Kiinassa.
Matkan saavutukset mitataan lähinnä yritysten solmimilla diileillä. Kiinan johtajalta Xi Jinpingiltä ei nimittäin ainakaan vielä torstaina hellinnyt mitään myönnytyksiä Ukrainan sodassa.
– Odotamme Kiinan tekevän osansa ja tukevan oikeudenmukaista rauhaa – sellaista, joka kunnioittaa Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Se on yksi YK:n peruskirjan kulmakivistä, von der Leyen sanoi viitaten Kiinan asemaan YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä.
”Euroopan ja Ranskan intressit ovat samat”
Macronin ja von der Leyenin matkan pääasiallinen tarkoitus oli taivutella Kiinaa Ukrainan rauhanprosessin tueksi. Macron ilmoitti kuitenkin ennen vierailua haluavansa keskittyä myös kauppasuhteiden vahvistamiseen.
Tavoite on vahvistaa Kiinan ja Ranskan, mutta myös EU:n kaupallisia siteitä, Macron kertoi yhteisessä tiedotustilaisuudessa Kiinan johtajan Xi Jinpingin kanssa. Hän korosti Euroopan ja Ranskan intressien olevan samat.
– Euroopan strateginen itsenäisyys tukee myös Ranskan suvereniteettia, Macron lausui.
Macron luetteli ranskalaisyritysten saavutuksia tulevia hankkeita Kiinassa ja korosti maiden välisen kulttuurivaihdon merkitystä.
– Haluamme taas nostaa yhteistyömme pandemiaa edeltävälle tasolle ja helpottaa liikkumista maidemme välillä, Macron sanoi.
Ranskalainen taloustieteilijä Jacques Delpla ei pidä yllättävänä sitä, että Macron korosti puheessaan etupäässä Ranskan asiaa.
– Tietenkin hän meni sinne ajamaan Ranskan etua. Samalla tavoin kuin Saksan johtaja ajoi Saksan asiaa viime marraskuun Kiinan-vierailullaan. Toisaalta se, että von der Leyenin on mukana, antaa viestin siitä, että myös Euroopan asiat ovat pöydällä, Delpla arvioi Pariisista.
Ihmisoikeusrikkomukset eivät estä kaupantekoa
Macron viittasi puheenvuorossaan Kiinan ihmisoikeuskysymykseen.
– Maidemme väliset erot ovat toki tiedossa ja ihmisoikeudet ovat Ranskalle tärkeitä. Se, että välillämme on eroja ei tarkoita, etteikö niitä voisi nostaa esille suorapuheisestikin. Se pitää kuitenkin tehdä toista kunnioittaen eikä antaa aiheesta oppitunteja, Macron muotoili.
Hän saa ymmärrystä Suomen elinkeinoelämältä. Kiina on jo nyt EU:n suurin kauppakumppani, eikä suhteen katkaiseminen ole kummankaan etujen mukaista, EK:n kauppajohtaja Timo Vuori sanoo.
Eurooppa on käytännössä täysin riippuvainen esimerkiksi uusiutuvan energian kiinalaisista laitteista ja materiaaleista.
– Jos emme ole valmiita merkittävään elintason pudotukseen, niin silloin tätä kaupankäyntiä Kiinan kanssa on jatkettava, Vuori sanoo.
Kiina ei ole tärkeä vain yrityksille ja Suomen viennille, vaan myös tuonti Kiinasta on valtavaa. Kiinasta tulee esimerkiksi kuluttajatuotteita, joita muualta ei saada. Kiina on EU:n suurin tuontimaa.
– Kiinasta tulee teollisuuden raaka-aineita ja osia, joille ei korvaajaa löydy. Tämä on hieman inhorealistinen juttu, Vuori sanoo.
Se tarkoittaa, että autoritäärisen valtion ihmisoikeusrikkomuksista muistutetaan, mutta niin, että omat kaupalliset intressit eivät vaarannu.
Suomen vienti Kiinaan vähenee
Suomen taloudelliset siteet Kiinaan ovat edelleen vahvat, vaikka vienti on vähenemään päin.
Kiina oli vuonna 2021 Suomen suurin kauppakumppani Aasiassa ja vuonna 2022 Suomen viennistä liki viisi prosenttia suuntautui Kiinaan.
– Suomen kannattaa vaikuttaa EU:n kautta kauppapolitiikkaan, koska yksin emme pysty painostamaan Kiinan valtiota, joka on jo nyt vaikeuttanut myös suomalaisyritysten liiketoimintaa.
Geopoliittisten ja geotaloudellisten riskien pohtimisesta on tullut yritysten johdolle arkipäivää. Länsi ottaa menneitä vuosikymmeniä helpommin taloussuhteet politiikan välineeksi, jos Kiina esimerkiksi päättää hyökätä Taiwaniin tai vahvistaa tukeaan Venäjälle Ukrainassa.
– Väistämättä Yhdysvallat ja EU reagoisivat, ja se reagointi on tänä päivänä sitä, että tehdään pakotteita ja sanktioidaan kauppaa.
Suomi ei osaa hyödyntää EU-rahaa
Kiinan ja Euroopan välit ovat parin viime vuoden ajan olleet hyytävät. Se on johtanut oman tuotannon suojelemiseen eli protektionismiin puolin ja toisin.
Nyt etenkin suuret EU-maat tukevat yrityksiään vihreässä siirtymässä suurilla summilla. Pienillä mailla siihen ei ole varaa.
Elinkeinoelämältä kajahtaakin viesti Suomen uudelle hallitukselle.
– Totta kai meidän pitää vastustaa hölmöjä toimia ja vääränlaista valtiontukipolitiikkaa, joka vääristää kilpailua. Samalla uuden hallituksen pitää miettiä sitä, miten hyödynnämme EU:n rahoitusvälineitä paremmin. Pelkkä ein sanominen ei ole fiksua EU-politiikkaa.
Useat muut pienet maat ovat onnistuneet Vuoren mukaan saamaan EU-rahoitusta Suomea paremmin.
Herättävätkö Kiina-suhteet ajatuksia? Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan 7.4. klo 23:een asti.
Aiheesta lisää: