Keskustan piirijohtajat kannattavat STT:n soittokierroksella yksimielisesti sitä, että puolue ei osallistu seuraavaan hallitukseen.
– Meidän pitää rakentaa uutta, palauttaa luottamusta ja hakea vauhtia oppositiosta, sanoo Etelä-Pohjanmaan piiriä johtava Mikko Savola, joka toimi alkuvuonna puolustusministerinä.
Keskustalla on 21 piiriä. STT ei tavoittanut haastatteluun kaksikielisen piirin johtajaa Paavo Väyrystä ja Kymenlaakson Riikka Turusta. Kaikki muut viitoittivat puolueen seuraavaksi kaudeksi oppositioon.
Piirijohtajat kuuluvat keskustan puoluehallitukseen joko jäseninä tai varajäseninä. Puoluehallitus oli koolla tiistaina analysoimassa vaalitulosta.
– Se oli puoluehallituksen yksimielinen kanta, että keskusta jää oppositioon, sanoo Etelä-Savon piirin Arto Sepponen.
Vaalivoittajia patistetaan vastuunkantoon
Piirijohtajien perustelu on yksinkertainen: toinen vaalitappio putkeen.
Puolue teki jo neljä vuotta sitten huonoimman tuloksensa itsenäisyyden aikana, ja nyt kannatus oli vielä kehnompi. Kansanedustajien määrä on puolittunut kahdeksan vuoden takaa, jolloin puolue nousi pääministerivastuuseen.
– Teimme neljä vuotta sitten virheen menemällä hallitukseen vaalitappion jälkeen, ja virheistä pitää oppia, sanoo Etelä-Hämeen Johanna Häggman.
Keskustan kannatus laski sunnuntain vaaleissa 2,5 prosenttiyksikköä, ja se menetti kahdeksan kansanedustajaa. Uudessa eduskunnassa istuu 23 keskustalaista.
Vaalien kärkikolmikko oli kokoomus, perussuomalaiset ja SDP. Kaikki paransivat kannatustaan viime vaaleista, yhteensä 20 paikkaa. Piirijohtajat patistelevat vaalivoittajia kantamaan vastuuta.
– Olemme viimeisestä 20 vuodesta olleet 16 vuotta hallituksessa. Se on pitkä aika hoitaa isänmaan asioita. Kyllä muutkin pystyvät vastuuta ottamaan. Kansa on heidät valinnut, sanoo Marjut Lehtonen Pohjois-Pohjanmaalta.
Keskustaväen mielessä ovat yhä oppositiopuolueiden haukut hallitustaipaleen aikana.
Piikittelyä on riittänyt moneen suuntaan. Useat piirijohtajat muistavat kokoomusnuorten teettämät kynnysmatot, joissa oli keskustan logot. Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen puhui vaalien jälkeen keskustalle annetusta armonlaukauksesta.
– Kyllähän sieltä kaikenlaista lirkutusta on alkanut kuulua, miten keskustaa tarvitaan, mutta eivät nämä laukaukset ainakaan helpottaneet yhteiseloa tässä kohdassa, sanoo Tahvo Anttila Keski-Suomesta.
Hallituskynnys korkeampi kuin vuonna 2019
Lähihistoria osoittaa, että keskustan ilmoitukset oppositiotiestä eivät ole olleet ehdottomia.
Neljä vuotta sitten vaalitappion jälkeen keskustan puoluehallitus linjasi, että puolueen hallituskynnys on korkealla. Puolue kuitenkin lopulta lähti Antti Rinteen (sd.) vetämiin hallitusneuvotteluihin.
– Sote-uudistus ja perhevapaauudistus olivat mielestäni ne syyt, miksi viime kaudella keskusta lähti hallitukseen. Nyt ei ole samalla tavalla keskeneräisiä isoja asioita, jotka pitäisi ehdottomasti saada vietyä maaliin, sanoo Päijät-Hämeen Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg.
Nyt sanamuoto onkin ollut vielä ehdottomampi. Puheenjohtaja Annika Saarikko linjasi maanantaina, että uudesta vaalitappiosta on vedettävissä vain yksi johtopäätös: puolueen paikka on oppositiossa.
Tilanne muistuttaa vuotta 2011, jolloin silloinen puheenjohtaja Mari Kiviniemi ilmoitti heti vaali-iltana, että puolue menee oppositioon. Puolue oli silloinkin kohdannut selvän tappion.
Hallitusta muodostanut Jyrki Katainen (kok.) pyysi lopulta puoluetta hätiin pitkittyneissä hallitusneuvotteluissa. Ajatus kaatui vihreiden vastustukseen, mikä esti riittävän enemmistön syntymisen.
– En päätäni löisi pantiksi siitä, etteikö keskusta voisi jossakin asetelmassa olla seuraavassa hallituksessa. Se tarkoittaisi sitä, että hallitusneuvotteluissa vaalivoittajat epäonnistuvat niin pahasti, että keskustalle tulee yhteiskunnallinen paine ja hyväksyntä lähteä kantamaan vastuuta, sanoo Helsingin Ville-Veikko Rantamaula.
Tappiota ei laiteta Saarikon piikkiin
Piirijohtajat eivät näe, että puheenjohtajan vaihtaminen olisi oikotie kannatusonneen. Annika Saarikko kertoi maanantaina, että arvioi omaa asemaansa keskustan johdossa kevään kuluessa.
Haastatellut haluavat antaa Saarikolle rauhan tehdä ratkaisunsa, painetta puheenjohtajavaihdokseen ei ole. Lapin piirijohtaja Petteri Salmijärvi toteaa, että Saarikko on äärimmäisen lahjakas.
– Annika on puheenjohtajana hoitanut tehtävänsä ryhdikkäästi. Hän on ollut niin vähän aikaa puheenjohtajana, että minä en näe tässä ratkaisua, että vaihdetaan puheenjohtajaa ja kaikki on taas hyvin, Salmijärvi sanoo.
Useat piirijohtajat tuovat esiin sen, että huono vaalitulos vaatii syvempää tarkastelua kuin yhden henkilön vaihtamista.
– Ei tässä voi yksittäistä henkilöä syyttää huonosta menestyksestä. Kyllä koko puoluekoneiston täytyy katsoa meidän toimintamalleja ja ajantasaistaa sanomaamme, Satakunnan piirijohtaja Jari Lepistö tuumii.
Liikaa puheenjohtajavaihdoksia viime vuosina
Saarikko on toiminut keskustan puheenjohtajana syyskuusta 2020 lähtien.
Hän haastoi tuolloin puheenjohtajakisassa jatkokautta hakeneen Katri Kulmunin, joka oli eronnut kesäkuussa valtiovarainministerin paikalta viestintäkoulutuksista syntyneen kohun takia.
Kulmuni oli ehtinyt olla puheenjohtajana vain vuoden, sillä hänet valittiin puolueen johtoon ylimääräisessä puoluekokouksessa syyskuussa 2019 edellisen pääministerin Juha Sipilän seuraajaksi.
Keskustalaisten kannanotoissa toistuu ajatus, ettei kurssia käännetä jatkuvilla puheenjohtajavaihdoksilla.
– Jos keskustalla on ollut neljän vuoden aikana kolme puheenjohtajaa, ei tämä tilanne puheenjohtajaa vaihtamalla korjaannu, sanoo Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Hannu Mikkilä.
Saarikolle halutaankin antaa mahdollisuus halutessaan jatkaa tehtävässään sääntömääräiseen puoluekokoukseen, joka pidetään ensi vuonna.
Ennenaikaista pohtia seuraajaa
Saarikko voisi jättää tehtävänsä vielä aiemmin, sillä keskusta pitää ylimääräisen puoluekokouksen syksyllä. Kokouksessa valitaan puolueen presidenttiehdokas alkuvuoden vaaliin.
Tässä tilanteessa mahdollisina seuraajaniminä mainitaan puolustusministerinä suosiota kerännyt Antti Kaikkonen ja viime kauden päätteeksi keskustan eduskuntaryhmää johtanut Eeva Kalli. Kysymystä tosin pidetään laajasti ennenaikaisena.
– Odotellaan hänen harkintaansa. Sen jälkeen aletaan miettiä, kuka voisi olla, sanoo Kainuun Sakari Seppänen.
Epävarmuutta Saarikon jatkon suhteen ilmaisee käytännössä vain Etelä-Hämeen Häggman, jonka mielestä kuluneella vaalikaudella on keskitytty liikaa puolueen sisäiseen valtataisteluun.
– Olisin nähnyt, että Kulmunin johdolla olisi pitänyt nämä vaalit käydä, Häggman sanoo ja kertoo haluavansa kuulla Saarikon oman arvion tilanteesta.
– Hän on vastuussa siitä politiikasta, jota keskusta on ollut tekemässä tällä vaalikaudella.
Saarikko käänsi kurssin
Saarikon puheenjohtajuuteen on oltu puolueessa laajasti tyytyväisiä. Piirijohdoista huomautetaan hyvästä kunta- ja aluevaalituloksesta Saarikon johdolla.
Varsinais-Suomen piirijohtaja Pekka Kuusisto katsoo, että Saarikon ansiosta puolue vältti vieläkin suuremman romahduksen ja on nyt matkalla ylöspäin. Varsinais-Suomi on Saarikon kotipiiri.
– Kun katsottiin alkuvuoden gallupeja, me sukellettiin alle 10 prosentin puolueeksi. Jos mietitään, kuka raivasi meille sen kaksi pinnaa lisää siihen ja käänsi nokan ylöspäin, kyllähän se oli Annika Saarikko, joka sen tenteissä ja omilla esiintymisillään teki ja vakuutti, Kuusisto sanoo.
Saarikon harkinta-ajaksi kertoma ”kevään kuluessa” on pidempi tai ainakin epäselvempi kuin vihreiden Maria Ohisalolla, joka niin ikään maanantaina kertoi ilmoittavansa jatkoaikeistaan puheenjohtajana pääsiäisen jälkeen. SDP:n Sanna Marin veti johtopäätöksensä vielä nopeammin, kun hän keskiviikkona kertoi jättävänsä puolueen puheenjohtajuuden.
Pyynnöstä huolimatta Saarikko ei halunnut STT:lle täsmentää harkinta-aikatauluaan.
Yksi mahdollinen paikka Saarikolle raottaa poliittista tulevaisuuttaan on keskustan puoluevaltuuston kokous 22. huhtikuuta. Kokouksen avaa Saarikon poliittinen tilannekatsaus.
Katso myös:
A-Talk: Tie hallitusneuvotteluihin