Maanviljelijä Antti Ruohonen on viime viikkojen aikana aurannut ahkerasti lunta pois kotitilansa rinnepelloilta Rymättylässä Varsinais-Suomessa. Etelään kääntyvät hiekkaiset pellot ovat parhaita varhaisperunalle, siksi niihin keskitytään erityisesti.
Kun lumi on aurattu pois, alta paljastuu pellon tumma pinta, johon auringosta säteilevä lämpö tarttuu, ja maa lämpenee.
Pääsiäisenä Ruohonen pääsi istuttamaan varhaisperunaa, ja niin tekivät muutamat muutkin varhaisperunaan erikoistuneet maatilat Rymättylässä.
Kevät tulee aikaisemmin
Rymättylästä ovat yleensä tulleen Suomen ensimmäiset varhaisperunat. Aikaisemmin niitä saatiin sopivasti juhannukseksi. Viime vuosina tähtäin on ollut koulujen päättäjäisjuhlissa.
Ilmastonmuutos on aikaistanut kevättä, ja samalla viljelytekniikka on kehittynyt. Näiden syiden takia perunaa on yleensä alettu nostaa avomaalta toukokuun viimeisellä viikolla.
Perunamarkkinoilla kova kisa
Varhaisperunaa kasvattavat viljelijät haluavat perunansa markkinoille mahdollisimman varhain senkin takia, että ensimmäisistä perunoista saa hyvän hinnan.
-Jos meinaa pysyä kilpailussa mukana, niin jotain on tehtävä, sanoo Antti Ruohonen.
Kun perunaa tulee markkinoille enemmän, hinta putoaa. Juhannuksena kotimainen peruna on jo niin edullista, että sitä syödään runsaasti.
Inflaatio heijastuu perunakauppaan
Tänä vuonna kansalaisten ostovoiman heikkeneminen inflaation vuoksi vaikuttaa myös perunan ostokäyttäytymiseen. Ruohosen arvion mukaan perunaa kyllä ostetaan, mutta hinta ratkaisee.
Jos kotimainen avomaan peruna ei ehdi lakkiaisiin, tarjolla on kotimaassa kasvatettua kasvihuoneperunaa ja ulkomailta tuotua pottua.
Ylen tietojen mukaan perunaa on pääsiäisenä istutettu myös ainakin Kemiössä ja Houtskarissa.