Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomen seuraavan hallituksen muodostaminen nytkähtää tällä viikolla vihdoin eteenpäin, kun eduskuntaryhmät valitsevat kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon hallitustunnustelijaksi. Tunnustelijan tehtävän saa vakiintuneen tavan mukaan suurimman puolueen puheenjohtaja.
Asiantuntijat ovat ennakoineet, että hallitusneuvotteluista tulee vaikeat, mutta yhteinen sävel saattaa löytyä helpoiten kokoomuksen ja perussuomalaisten kesken.
Se johtuu osin eduskuntaan valituista kokoomuskansanedustajista.
– Vaikka kokoomus on talouspoliittisesti hyvin yhtenäinen, puolue jakaantuu aika lailla liberaaleihin ja konservatiiveihin. Kun katsotaan nykyistä eduskuntaryhmää, se on hieman konservatiivisempi kuin ehdolla olleet ja äänestäjäkunta keskimäärin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on lähempänä perussuomalaisia kuin sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmää.
Näin arvioi valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen Tampereen yliopistosta.
– Toisaalta kokoomuksen ja perussuomalaisten pitäisi päästä yhteisymmärrykseen monista kysymyksistä, esimerkiksi suhtautumisessa Euroopan unioniin, maahanmuuttoon, erityisesti työperäiseen maahanmuuttoon ja ilmastokysymyksiin.
Myös SDP on vaihtoehtona kokoomuksen hallituskumppaniksi. SDP:n nykyinen puheenjohtaja Sanna Marin ilmoitti viime viikolla, ettei hae uudestaan puolueen puheenjohtajuutta ensi syksyn puoluekokouksessa.
Se käynnisti nopeasti spekulaatiot siitä, että Marinin jälkeen demareiden tie hallitukseen voisi olla sujuvampi.
- Sanna Marin jättää SDP:n puheenjohtajuuden syyskuun puoluekokouksen jälkeen
- Analyysi: Marinin päätös aloittaa heti puheenjohtajakisan, valmistautuuko SDP jo oppositioon?
Lähes ainoa varma asia uuden hallituksen ohjelmasta on, että se tulee sisältämään valtiontalouden sopeutusta. Miten paljon ja mistä, riippuu tulevan hallituksen kokoonpanosta.
Enemmistöhallituksen muodostamisen ongelmaksi voi nousta se, että pienempien puolueiden mukaan saaminen voi olla hankalaa.
– Petteri Orpon haaste on nyt se, kuinka saada pienet puolueet mukaan enemmistöhallituskoalitioihin. Siihen on kaksi syytä: vaalitulos, joka ei ollut kovin mairitteleva vihreille eikä keskustalle. Siksi he eivät ole kovin innokkaita olleet hallitusyhteistyöhön lähtemään. Myös ideologiset erot erityisesti perussuomalaisten ja RKP:n välillä ovat haaste, Kestilä-Kekkonen sanoo.
Ennen neuvottelujen alkamista on arvioitu, että Orpo lähtee ensimmäisenä kokeilemaan hallituksen muodostamista perussuomalaisten kanssa. Kokoomus saisi kasattua perusporvarien enemmistöhallituksen perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien yhteistyöllä.
Toinen vaihtoehto on kokoomuksen ja SDP:n yhteenliittymä, sinipuna, johon mukaan tulisivat vihreät ja RKP. Tälläkin kombolla saataisiin aikaan enemmistöhallitus, mutta vihreiden into lähteä hallitukseen on ollut vaalien jälkeen hailakkaa. Toisaalta puolueelle tärkeitä ilmastoasioita ei juuri oppositiosta edistetä.
Kahdeksan vuotta yhtäjaksoisesti hallituksessa ollut keskusta toimisi molemmissa hallituskokoonpanoissa, mutta puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko on ilmoittanut, että keskustan on nyt aika mennä oppositioon.
Hallitusohjelmaa on vielä mahdoton ennakoida, koska riippuen siitä, onko hallituksen toiseksi suurin puolue perussuomalaiset vai
SDP, erot seuraavan neljän vuoden hallitusohjelmaan voivat olla suuria, Kestilä-Kekkonen summaa.
– Hallitusohjelma riippuu paljon siitä, millaiselle pohjalle Orpo lähtee hallitusta muodostamaan. Ne yhteiset kysymykset, toisaalta perussuomalaisten kanssa, toisaalta SDP:n kanssa, on hyvin erilaiset. Vaikeat neuvottelut tulee, mutta hallitusohjelmasta ei uskalla sanoa yhtään mitään vielä.