Keskieläke pian jopa yli 2 000 euroa, joka kolmas yli 16-vuotias eläkkeellä, eläkkeensaajien määrä kasvaa – kuinka järjestelmä selviää?

Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke nousi viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 1 800 euron. Keskieläke oli 1 845 euroa kuukaudessa, kun se edellisvuonna oli 61 euroa pienempi eli 1 784 euroa.

Keskieläkkeen nousu kertoo muun muassa siitä, että alkavat eläkkeet ovat keskimääräisesti korkeampia kuin jo maksussa olevat.

Keskieläke kuvaa Suomessa asuvien keskimääräistä kokonaiseläkettä. Kokonaiseläke sisältää henkilön saaman työeläkkeen, kansaneläkkeen, näihin eläkkeisiin rinnastettavat erityisturvan mukaiset eläkkeet sekä takuueläkkeen.

Eläkkeiden nousun ennustetaan jatkuvan, koska vuoden alusta työeläkeindeksi nousi poikkeuksellisen paljon eli lähes 7 prosenttia.

– Laskelmiemme mukaan 2000 euron raja keskieläkkeessä voisi ylittyä jo ensi vuonna. Nousua selittää tällä hetkellä eniten inflaatio, mikä puolestaan vaikuttaa työeläkeindeksiin voimakkaasti, sanoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.

Itseasiassa miehillä tuo raja on jo ylittynyt. Viime vuonna miesten keskieläke oli 2 070 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 658 euroa eli viidenneksen vähemmän.

Eläke-ero heijastaa tehtyä työuraa, sen pituutta ja palkkatasoa.

– Lähes 70 prosentilla suomalaisista kokonaiseläke oli alle 2 000 euroa kuukaudessa. Heistä selkeä enemmistö oli naisia. Yli 3 000 euron eläkettä sai viime vuonna noin 10 prosenttia eläkkeensaajista. Heistä valtaosa oli miehiä, kertoo tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki Eläketurvakeskuksesta.

Keskimäärin suurimmat eläkkeet maksettiin Uudellamaalla ja pienimmät Etelä-Pohjanmaalla.

Uhkaako työeläkeindeksiä jäädytys?

Eläkkeiden lähiajan kehitystä voi hillitä lähinnä se, että tuleva hallitus päättäisi jäädyttää eläkeindeksin.

Valtion budjettiin yksityisen sektorin työeläkkeet eivät suoraan vaikuta, mutta osana julkista taloutta näiden pienentäminen toisi valtiolle mahdollisuuden nostaa verotusta ilman, että Suomen kokonaisveroaste nousisi.

Eläketurvakeskuksen Ylelle tekemän taulukon mukaan työeläkeindeksin jäädyttäminen tänä vuonna pienentäisi työeläkemenoa 1,1 miljardia euroa ensi vuonna. Korotuksista luopuminen kahdeksi vuodeksi toisi lisäksi 1,8 miljardin säästön vuonna 2025.

Lue lisää: Luvassa salaleikkuria eläkeläisille, työttömille, opiskelijoille, puolustusvoimille? Ministeriö haluaa eroon automaatista, joka takaa menojen kasvun

Työeläkevakuuttajat Tela ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kavahtaa valtiovarainministeriön esillä pitämää ehdotusta.

– On harvinaista, että eläkkeiden korotukset ovat nyt olleet parempia kuin palkkojen korotukset. Jos joidenkin korkeat eläkkeet ottavat päähän, niin fiksumpi tapa korjata ongelmaa ovat verotuksen muutokset. Silloin samalla tavalla tienaavat ovat tasapuolisesti poliittisten suhdanteiden armoilla.

Siimes muistuttaa, että eläkeläiset koostuvat hyvin erilaisista ja erilailla toimeentulevista ryhmistä.

– Ennustettavuus on indeksissä tärkeää ja sen avulla korjataan ostovoimaa heiltä, joiden asema ei enää eläkkeellejäämisen jälkeen parane. Jos eläkkeiden korotuksista tehdään poliittisesti suhdanteista riippuvaisia, se veisi luottamusta eläkejärjestelmään.

Eläkelaskurilla voit laskea arvion oman eläkkeesi suuruudesta.

Eläkkeensaajia 1,6 miljoonaa

Eläkkeiden indeksikorotuksella ja ansiotuloverotuksella on merkitystä isolle joukolle, sillä Suomessa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa. Joka kolmas yli 16-vuotias suomalainen on eläkkeellä.

Heidän määränsä on yhä kasvussa.

– Eläkkeensaajien määrä kasvaa vielä voimakkaasti lähivuodet eli seuraavat 10 vuotta, Kannisto sanoo.

Se pistää koetukselle myös eläkejärjestelmän.

– Suurin osa eläkkeistä maksetaan eläkemaksutuloista eli palkansaajan pussista, mutta ne eivät kata kaikkia eläkemenoja, joten sijoitustulojakin tarvitaan ja tulevaisuudessa tuottoja tarvitaan yhä enemmän, Eläketurvakeskuksen matemaatikko Henna Iire sanoo.

Sijoitusten tuotot kuitenkin romahtivat viime vuonna.

Suomen työeläkejärjestelmän varat olivat viime vuoden lopussa 243 miljardia euroa. Se on 16 miljardia vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa.

Varojen väheneminen johtui pääosin sijoitustappioista, mutta myös eläkemenojen kasvusta.

– Ei ole silti syytä olla huolissaan. Viime vuosi oli huono sijoitusvuosi Ukrainan sodan takia, mutta nyt on jo näyttänyt paremmalta. Meillä on lisäksi ollut todella monta hyvää vuotta sitä ennen. Eläkevarat ovat olleet yleensä kasvussa ja sitä odotamme jatkossakin, Iire sanoo.

Työeläkejärjestelmälle kertyi viime vuonna tuloja yhteensä noin 31 miljardia euroa, josta työeläkemaksujen osuus oli lähes 26 miljardia.

Mutta myös menot kasvoivat. Järjestelmälle kertyi viime vuonna menoja lähes 32 miljardia euroa, jossa kasvua miljardi euroa. Menolisäys johtui maksettujen eläkkeiden kasvusta.

– Tänä vuonna menojen voi odottaa kasvavan reippaasti vuodenvaihteen indeksikorotusten vuoksi. Indeksikehityksen taustalla vaikuttava inflaatio alkaa pian näkyä menoluvuissa, Iire toteaa.

Aiheesta voi keskustella 15.4. kello 23 saakka.