Venäjän hyökkäyssota on saanut suomalaiset kyseenalaistamaan monta vanhaa totuutta. Yksi näistä on lähes 170 vuotta voimassa ollut Ahvenanmaan demilitarisoitu asema.
Ahvenanmaalle ei saa rauhan aikana tuoda sotilaita tai aseita eikä saariryhmää saa varustaa. Myöskään yleinen asevelvollisuus ei koske ahvenanmaalaisia.
Viime aikoina päätään on nostanut kysymys, onko saaria mahdollista puolustaa, jos Suomella ei saa olla siellä pysyviä sotilasjoukkoja.
On keskusteltu myös, onko nykypäivää, että strategisesti tärkeiden saarten aseettomuutta on vuodesta 1940 valvonut Maarianhaminassa sijaitseva Venäjän konsulaatti.
Ahvenanmaan demilitarisoinnista purkaminen saa kannatusta ainakin nykyisessä eduskunnassa. Demilitarisaation vastakohta on remilitarisaatio, jossa saaret aseistettaisiin uudestaan.
Puolet kansanedustajista oli Ylen vaalikoneessa samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Ahvenanmaan demilitarisoinnista pitäisi luopua.
Suurinta kannatus oli kokoomuksen ja perussuomalaisten keskuudessa. SDP:n, vasemmistoliiton ja RKP:n eduskuntaryhmät vastustavat ajatusta.
Ahvenanmaalla keskustelu aiheuttaa hämmennystä
Ahvenanmaan rauhaninstituutin johtaja Sia Spiliopoulou Åkermark kuvailee aiheesta käytävää keskustelua Suomessa yllättäväksi ja surulliseksi.
– Suomi liittyi Natoon sillä perusteella, että turvallisuus lisääntyy. Samaan aikaan keskustelun sävy suorastaan lisää pelkoa, hän sanoo. Ahvenanmaata käytetään hänen mukaansa monella tapaa tuon pelon kohteena.
Spiliopoulou Åkermarkin mukaan Suomi kykenee puolustamaan Ahvenanmaata myös ilman saarten aseistamista.
– Nykyään käytössä oleva teknologia mahdollistaa sen, ettei läsnäolo ole tärkeää. Itämerta voi valvoa paljon tehokkaammin etäältä.
Hänen mukaansa Suomi ei edes voi muuttaa sopimuksia yksipuolisesti. Se edellyttäisi, että olosuhteet olisivat olennaisesti muuttuneet tai sopimuksen toinen osapuoli olisi rikkonut sopimusta.
– Kukaan ei ole väittänyt, että Venäjä tai jokin muu valtio olisi loukannut Ahvenanmaan demilitarisaatiota, Spiliopoulou Åkermark sanoo.
Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö painotti tällä viikolla, kuinka tärkeää pienen maan on pitää kiinni kansainvälisistä sopimuksista.
Niinistön mukaan Ahvenanmaan tilanne on nyt vakaampi kuin kenties koskaan.
”Itse ryhdymme nostamaan esiin mörköjä”
RKP:n entiset puolustusministerit Elisabeth Rehn ja Jan-Erik Enestam ihmettelevät, mistä keskustelu Ahvenanmaan asemasta kumpuaa.
– Puolustusvoimilla on tarkat suunnitelmat, kuinka Ahvenanmaata suojellaan ja kuinka pitää toimia, jos siellä tapahtuu jotain, Rehn sanoo.
Hän muistuttaa, ettei Natokaan ole pitänyt Ahvenanmaan demilitarisaatiota ongelmana.
– Nyt me aloitamme tästä sisäisen keskustelun, joka ei ole tullut ulkomailta. Ryhdymme itse nostamaan esiin mörköjä.
Enestam ei näe mitään syytä sille, että Ahvenanmaan demilitarisaatiota alettaisiin tällä hetkellä purkaa.
– Itämerestä tulee kohta kokonaisuudessaan Naton sisämeri, silloin artikla viisi toimii. Kokemuksesta tiedetään, ettei mihinkään Nato-maahan ole hyökätty eikä hyökätä Suomeenkaan.
Enestamin mukaan Venäjä saa Suomessa käytävästä keskustelusta vain lisää vettä myllyynsä ja vahvistusta väitteilleen, joiden mukaan vihollinen aseistautuu ja lähestyy.
– Se on turhaa riskinottoa ja vain provosoi Venäjää, Enestam sanoo.
”Tuntuuhan se hieman oudolta”
Venäjä on valvonut Ahvenanmaan aseettomuutta talvisodan päättymisestä lähtien. Maarianhaminassa sijaitseva Venäjän konsulaatti aiheuttaa ärtymystä myös paikallisissa.
Ahvenanmaan maakuntaneuvos Veronica Thörnroos myöntää, että konsulaatti on eräänlainen historian kummajainen.
– Tuntuuhan se hieman oudolta nykypäivänä. Olen siitä samaa mieltä.
Hän kuitenkin muistuttaa, että konsulaatti perustuu kansainvälisiin sopimuksiin.
Myös Venäjän ulkoministeriö kommentoi tänään lauantaina kansalaisaloitetta, jolla vaaditaan konsulaatin lakkauttamista.
– Lähdemme siitä, että Suomen ulkoministeriö on vahvistanut Suomelle aseman, jonka mukaan Suomi aikoo jatkossakin täyttää kansainvälisoikeudelliset velvollisuutensa, mitä tulee Ahvenanmaan demilitarisoituun statukseen ja siellä sijaitsevaan Venäjän konsulaattiiin, venäläinen uutistoimisto RIA Novosti lainaa Venäjän ulkoministeriön vastausta.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23:een asti.
Kuuntele myös Uutispodcastin jakso aiheesta:
Jutun otsikkoa korjattu kello 19.40: Jutun otsikossa oli aiemmin erheellisesti, että ”Ahvenanmaata ei pidä demilitarisoida, sanoo entinen puolustusministeri”, vaikka oikein on, että Ahvenanmaata ei pidä remilitarisoida”.
Jutun lopussa ollutta grafiikkaa karsittu noin kello 20.20: Grafiikka näytti osalla käyttäjistä väärin päin sen, miten näkemykset Ahvenanmaan demilitarisaation purkamisesta jakautuivat mahdollisissa perusporvarihallitus- ja sinipunahallituskokoonpanoissa. Osalla käyttäjistä näkyi, että mahdollisessa perusporvarihallituksessa olisi enemmän vastustusta demilitarisaation purkamiselle kuin mahdollisessa sinipunahallituksessa, vaikka asia oli vaalikonevastausten perusteella toisin päin. Syytä grafiikan ongelmalle ei löydetty, joten graafit poistettiin. Pahoittelemme.
Päivitetty noin kello 20.33: Grafiikan virheen pitäisi olla nyt korjattu.