Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on valittu perjantaina odotetusti hallitustunnustelijaksi.
Orpo antoi 24 hallituskysymystä eduskuntapuolueille perjantaiaamuna lyhyessä kokouksessa. Puolueiden vastauksia odotetaan ensi tiistaihin kello 12 mennessä.
– Kysymykset ovat hyvin laaja-alaiset, 24 kappaletta. Haluan kartoittaa hyvin laajasti puolueiden näkemyksiä eri yhteiskunnan alojen kysymyksiin, ongelmiin. Lähdetään liikkeelle siitä, millaisena puolueet näkevät Suomen tilan, ja mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, jotka pitää heidän mielestään saada aikaan. Siellä on kysymyksiä julkisesta taloudesta, kestävästä talouskasvusta, palveluista ja koulutuksesta, Orpo kuvailee.
Orpo kertoo, että seuraavan viikon maanantaina ja tiistaina alkavat vielä tarkemmat kahdenkeskiset neuvottelut ja kokoomus käy ne kaikkien eduskuntapuolueiden välillä.
Tämän jälkeen Orpo valitsee puolueet, joiden kanssa jatketaan varsinaisiin hallitusneuvotteluihin.
Hallituspohjan selvittäminen on Orpon ensimmäinen haaste. Vaihtoehtoina on pidetty kokoomuksen ja perussuomalaisten rungolle rakentuvaa oikeistohallitusta tai kokoomuksen ja SDP:n sinipunahallitusta. Molemmissa tapauksissa enemmistöhallitukseen tarvitaan mukaan myös muita puolueita.
Orpo kertoo, ettei hän ole asettanut tiukkaa aikataulua hallituspohjan valitsemiselle.
– On tärkeämpää, että pohjan muodostamiselle löytyy varmuutta kuin että on joku tietty päivämäärä. Kyllä varmaan siellä vapun ympärillä alkaa olla valmista.
Hallitustunnustelija Orpo korostaa, että he tulevat lukemaan kaikkien puolueiden vastaukset tarkoin.
– Nämä kysymykset tuottavat tunnustelijalle parhaan mahdollisen tiedon siitä, mitä puolueet ajattelevat. On myös tärkeää parlamentarismin kannalta, että tämä prosessi on aito ja avoin. Tämän pohjalta päädytään johonkin ratkaisuun. Toivottavasti se löytyy, Orpo sanoo.
Eduskuntapuolueiden vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin tullaan julkaisemaan tiistaina määräajan umpeuduttua.
Orpo nostaa 6 miljardin sopeutuksen tärkeimmäksi kysymykseksi
Yksi kysymyksistä on se, onko puolue valmis sitoutumaan valtiovarainministeriön kuuden miljardin euron sopetukseen tällä vaalikaudella.
Orpo nostaa tämän oleellisimmaksi kysymykseksi, koska vain terveellä julkisella taloudella ja talouskasvulla pystytään turvaamaan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja laadukkaat palvelut.
– Enemmän tai vähemmän kaikki kysymykset ovat liitännäisiä tähän perusajattelutapaan.
Listalla on myös kysymys, onko puolue valmis tukemaan hallitusta jossain sille tärkeissä asioissa hallituksen ulkopuolelta.
Orpo kiistää, että tämä tarkoittaisi vähemmistöhallituksen tavoittelua. Hän hakee vahvaa enemmistöhallitusta. Orpon mukaan kyse on uudenlaisesta ajattelusta. Hallitus- ja oppositiopuolueet tekivät yhdessä päätöksiä viime kaudella esimerkiksi koronatoimista ja Suomen Nato-jäsenyydestä.
SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanovat, ettei heille tuota ongelmia vastata näihin kysymyksiin. SDP, vihreät ja vasemmistoliitto arvostelivat erityisesti ilmastotoimien tippumista kysymyslistan loppupäähän.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko poistui heti kokouksen jälkeen paikalta eikä jäänyt tiedotustilaisuuteen kommentoimaan kysymyksiä. Orpo ei tätä huomannut.
Marin ennakoi oikeistohallitusta, koska kokoomuksen yhteydenotot demareiden suuntaan ovat olleet niin kevyitä ja esimerkiksi Suomen hiilineutraaliustavoite ei ollut hänestä lukittu.
– Minulla on sen verran neuvottelukokemusta takana, että jos meidän suuntaan oltaisiin tosissaan, niin yhteydenpito olisi ollut tässä vaiheessa jo laajaa ja taustakeskusteluja olisi käyty sekä ennen vaaleja että niiden jälkeen, Marin sanoo.
Orpon mukaan vaaleista on vasta viikko, joten hän ei ole hätäillyt asian kanssa eikä ole ollut vielä kovin aktiivisesti puolueihin yhteydessä.
– Tässä on vasta askelmerkit laitettu kuntoon. Kaikkien kanssa tullaan keskustelemaan ja neuvottelemaan, hän vakuuttaa.
Marin oli yllättynyt myös aikataulusta, joka ei hänen mielestään ole tarpeeksi kunnianhimoinen. Varsinaiset hallitusneuvottelut alkaisivat vasta vappuna.
PS ei valmis joustamaan maahanmuuton kiristyksistä
Perussuomalaisten Riikka Purra korosti matkalla neuvotteluihin, että heille maahanmuuttopolitiikan merkittävä kiristäminen on yhä kynnyskysymys. Hallitukseen ei mennä millä hinnalla hyvänsä.
– Tämä erottaa meitä muista puolueista. Uskon, että muista asioista pääsemme huomattavasti helpommin sopuun.
Purra sanoo, etteivät he vastusta kaikkea työperäistä maahanmuuttoa, vain sellaista, jossa joudutaan turvautumaan sosiaaliturvaan.
RKP:n Anna-Maja Henriksson toteaa juuri päinvastaista. Puolueelle työperäinen maahanmuutto ja kielikysymykset ovat tärkeitä. Hän ei halua kertoa näin varhaisessa vaiheessa tunnusteluja puoluen kynnyskysymyksiä.
Keskustan Annika Saarikko ei ole taipunut aiemmasta kannastaan, että keskusta suuntaa vaalitappion jälkeen oppositioon.
– Suuria kosioretkiä ei ole ollut meidän suuntaan käynnissä, Saarikko vastaa, kun häneltä kysytään ollaanko kokoomuksesta tai perussuomalaisista oltu yhteydessä heihin taustalla.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoo, että kynnys lähteä kokoomuksen johtamaan hallituksen on korkea tappion jälkeen, mutta kysymyksiin tullaan vastaamaan.
SDP:n Sanna Marin painottaa, että demarit eivät ole lähdössä hallitukseen, joka sopeuttaa seuraavalla vaalikaudella kuusi miljardia euroa, koska se merkitsisi heikompien perusturvan leikkauksia. Hallituksen lähdetään puolueen omalta arvopohjalta, Marin sanoo.
– On todettava, ettei kokoomus kovin aktiivisesti ole ollut yhteydessä meihin. On vain sovittu, että keskustellaan, mutta ilman varsinaista sisältöä, Marin paljastaa.
Katso alta koko hallitustunnustelijan info:
Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 asti.