Suomalaisen akkuteollisuuden yhteistyö kiinalaisten kanssa ei välttämättä ole täysin ongelmatonta.
Esimerkiksi Kotkaan ja Haminaan suunniteltavien kahden akkumateriaalitehtaan taustalla on kiinalaisten pörssiyhtiöiden ja akkuteollisuutta Suomessa kehittävän valtionyhtiö Suomen Malmijalostuksen yhteistyö.
Ulkopoliittisen instituutin Kiinaan perehtynyt tutkija Elina Sinkkonen sanoo, että Kiinan kommunistisen puolueen kiristynyt kontrolli voi heijastella myös Eurooppaan ja Suomeen.
Kymenlaaksoon suunnitellaan kolmattakin alan tehdasta, se valmistaisi akkukennoja Kotkassa. Huhtikuussa julkistetun jättihankkeen ulkomaista kumppania Suomen Malmijalostus ei ole vielä kertonut, mutta yhtenä yhteistyökumppanina on väläytelty kiinalaista CATLia.
Kysyimme tutkija Elina Sinkkoselta Kiinan roolista maailmanlaajuisilla yritysmarkkinoilla. Hän on viime aikoina Kiina-tutkimuksessaan perehtynyt erityisesti autoritaaristen hallintojen vallassa pysymiseen ja mekanismeihin.
Mitä Kiinasta ja kiinalaisista yrityksistä pitäisi ymmärtää?
Poliittinen tilanne. Maan johtajan Xi Jinpingin kaudella puolueen ote yrityksistä on kiristynyt. Nykyinen tiedustelulaki velvoittaa kiinalaiset yritykset tarvittaessa avustamaan valtion tiedustelua. Henkilöstöltä odotetaan uskollisuutta kommunistisen puolueen tavoitteita kohtaan.
Jos tällaisia yrityksiä tulee Eurooppaankin, lisääntynyt kontrolli voi jollain tavalla näkyä kiinalaisten kanssa toimiessa.
Osaa paikallispäättäjistä on huolestuttanut Kiinan rooli Kymenlaakson tehdashankkeissa. Mitä ajattelet tästä?
Monimutkainen vyyhti. Etukäteen ei voi tietää, mihin suurvaltakamppailu vaikuttaa. Kiristyvä maailmanpoliittinen tilanne luo taloudelliselle toiminnalle epävakautta. Tuleeko tilanne, jossa eurooppalaisten täytyy valita joko Yhdysvallat tai Kiina?
Mitä hyötyä Kiinalle on Euroopassa toimivista yhteisyrityksistä, joissa on kiinalainen osapuoli?
Kyse on taloudesta. Yhteisyrityksiä Eurooppaan perustaneet kiinalaisyritykset laskevat investointien kannattavuuksia. Esimerkiksi akkujen kysyntä kasvaa tulevina vuosina. Kiina tai kiinalaisyritykset eivät lähtisi mukaan, jos investointitilanne ei olisi taloudellisesti hyvä.
Suurvaltapolitiikkakin vaikuttaa. Kiina hakee talouskasvua ulkomailta, mutta Yhdysvaltojen markkinat ovat yhä hankalammin saavutettavissa. Sen sijaan investointi Pohjoismaihin voi näyttää yrityksen kannalta hyvältä. Eli jos korkean teknologian kiinalaiset tuotteet kelpaavat länsivaltiollekin, niin se voi olla myös jonkinlainen imagotekijä.
Mikä voisi johtaa siihen, että suomalais-kiinalaisen yrityksen toiminta kävisi mahdottomaksi?
Jokin hyvin vakava Suomen ja Kiinan tai Euroopan Unionin ja Kiinan välinen suhteiden heikentyminen, jonka seurauksena esimerkiksi lainsäädäntöä muutetaan. Myös Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen merkittävä selkkaus voisi vaikeuttaa toimintaa, jos EU asettuu selkeästi Yhdysvaltojen puolelle.
Tietysti nyt kun Ukrainan kriisi vaikuttaa erittäin paljon niin varmasti kaikki pyrkivät mahdollisimman vakaaseen tilanteeseen ja toivovat, että tilanne ei heikkene ja päästäisiin vähän rakentavammin eteenpäin.