Pohjalaiskaupungeissa moni keskeinen rakennushanke puhuttaa vuodesta toiseen.
Seinäjoella koulutuskuntayhtymä Sedun kolme vuotta tyhjillään ollut tontti Kirkkokadulla on näyttänyt, miten Aalto-keskuksen naapuriin on hankalaa rakentaa.
Seinäjoen kaupungin kaavoitusarkkitehti Tiina Leppänen pitää rakennushanketta Suomen mittakaavassa merkittävänä.
– Aalto-keskus on päässyt ehdolle Unescon maailmanperintölistalle ja sen perusteella tämä on meneillään olevista rakennushankkeista tällä hetkellä ehkä Suomen vaativin. Tämä ei ole pelkästään Seinäjoen asia vaan myös valtakunnallinen asia, Leppänen sanoo.
Keskeneräisiä rakennushankkeita tai keskeneräisiä tonttisuunnitelmia on muissakin pohjalalaiskaupungeissa.
Esimerkiksi Vaasassa Mansikkasaaren tulevaisuus on vielä hämärän peitossa. Kokkolassa kaupunkilaisilta kysyttiin Anttilan kiinteistön tulevaisuudesta.
Uusi kaava työn alla
Seinäjoen kaupunki laatii parhaillaan uutta asemakaavaa alueelle.
Leppänen pitää välttämättömänä, että kaavamuutosta varten alueesta tarvittaisiin tasokas arkkitehtuurikilpailu.
– Ehkä tässä tapauksessa jopa kansainvälinen kutsukilpailu paikan vaativuuden takia. Tärkeää on se, miten kilpailuohjelma laaditaan ja mitä siitä seuraa.
Aalto-keskuksen läheisyys on erittäin vaativa ympäristö, kun on ymmärrettävä Alvar Aallon ajatuksia.
Yli kolmen hehtaarin aluetta kaupungin keskustassa pitää miettiä myös kaupunkisuunnittelun näkökulmasta.
– Tontille tuleva rakennus tulee muuttamaan käsitystä siitä, mikä on kaupungin keskustaa. Tämä on mielestäni Seinäjoen kruununjalokivi, Leppänen sanoo.