Osapuolet syyttelivät toisiaan Sedun tonttikeskustelussa – huutia saivat niin tilaisuuden järjestäjät kuin Seinäjoen kaupungin edustajat

Seinäjoen Aalto-keskus on poikkeuksellinen arkkitehti Alvar Aallon kokonaisuus. Sellaista ei ole muualla.

Siksi ei ole yhdentekevää, miten sen ympäristöä rakennetaan. Yhtä tärkeää on se, että Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ammattikoulussa opiskeleville saadaan hyvä uusi opinahjo.

Lähtökohta on yksinkertainen, toteutus kaikkea muuta.

Koulutuskuntayhtymä Sedun suunnitelmat uudelle koulurakennukselle olivat valmiina ja vanha ammattikoulu purettiin vuonna 2020.

Sen jälkeen tuli seinä vastaan. Kaupunki teki uuden koulun rakentamisen poikkeamisluvan turhan hätäisesti, siitä valitettiin ja hallinto-oikeus totesi sen lainvastaiseksi.

Sedun tontti on ollut nyt kohta kolmisen vuotta tyhjillään keskellä kaupunkia ja opiskelijat väistötiloissa vanhan Citymarketin kiinteistössä.

Siksi keskiviikkona oltiin Seinäjoen kirjastossa keskustelemassa tontin tulevaisuudesta.

– Puhumme toistemme ohi, myönsi Sedun yhtymähallituksen puheenjohtaja Jouko Peltonen.

Avaa kuvien katselu

Yhteistyön vaikeus paistaa

Kirjaston tilaisuus oli Alvar Aalto -seura Alvarianian, Pohjalaisen rakennusperintöyhdistyksen ja Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistyksen järjestämä. Paikalle oli kutsuttu erityisesti rakennusperinteen ja arkkitehtuurin asiantuntijoita pääkaupungista.

Yhteistyön hankaluudesta ja ohipuhumisesta kertoo se, ettei kaupunki tai Sedu ollut koollekutsujien joukossa, vaikka hanke on heidän. Esimerikiksi kaupunginjohtaja tai Sedun johtaja eivät aikataulusyistä päässeet edes paikalle.

Se sähköistikin pian keskustelun, ja osapuolet syyttelivät toisiaan pitkin iltaa. Vaikutti siltä, että epäluottamusta on puolin ja toisin koulutusjärjestäjän ja kaupungin sekä yhdistysten edustajien välillä.

Sedun yrityspalvelupäällikkö Satu Ahopelto moitti järjestäjiä.

– Miksi taho, joka ei omista tonttia, järjestää tämän tilaisuuden? Eikö olisi ollut fiksua, että Sedu olisi ollut mukana järjestämässä? Sedu on saanut ainoastaan kutsun tänne. Olisi voitu varmistaa, että koulutuskuntayhtymän johtaja olisi ollut mukana sanomassa kantansa. Olisi hyvä, että kaikilla on avoin mahdollisuus puhua, sanoi Ahopelto.

Järjestävä taho vastasi halunneensa olla aktiivinen ja kutsuneensa mukaan mahdollisimman paljon tahoja.

– Kaupunkisuunnittelu ei ole yksin maanomistajan asia, vaan se on kaikkien meidän, muistutti Alvarianian puheenjohtaja Markus Aaltonen.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Paula Risikko hillitsi keskustelua.

– Kun tässä on ollut viime aikoina vastakkainasettelun tuntu, niin nyt meidän pitää istua alas ja keskustella. Toivon, että keskusteluun pääsee kaupunki, Sedun edustajat ja se koko poppoo, jotka tässä ovat mukana. Emme voi enää odottaa, vaan joku päätös on tehtävä, sanoi Risikko.

Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja rakennusperintöyhdistyksen puheenjohtaja Tuija Ahola kertoi edustavansa valituksen tehnyttä tahoa ja huomautti, että valitus tehtiin kaupungin menettelytavasta.

– Kaupunki ei voi toimia lainvastaisesti. Mekin haluamme, että Sedulla ja opiskelijoilla on mahdollisimman hyvät olosuhteet. Haluamme, että nyt löydetään hyvässä hengessä hyvät ratkaisut. Se on kaikkien meidän tilaisuuden järjestäjienkin toive.

Tiukkaa keskustelua – opiskelijat huomioon

Ensimmäinen yleisökysymys kohdistui Seinäjoen kaupunkiin. Kaupunki sai moitteita siitä, että asia alunperin yritettiin hoitaa poikkeamisluvalla eikä kaavoitusta laitettu ensin kuntoon.

Kaupunkilainen kysyi, mitä kaupunki aikoo tehdä tontin kaavoitukselle, joka on vanhentunut.

Seinäjoen kaupunkiympäristöjohtaja Juha Takamaa vastasi, että kaupunki laatii uuden asemakaavan tontille. Se prosessi on jo käynnissä. Kysyjä arvioi, ettei asemakaavaa voi tehdä ilman, että yleiskaava on ensin uusittu. Takamaan mukaan yleiskaavan tarkistus riittää.

– Miten kaupunki voi kohdella Aalto-keskusta näin? kysyi yksi tilaisuuteen osallistunut. Hän muistutti, että kaupungissa on tehty paljon virheitä, eikä kirkkokaan enää näy joka puolelle.

Sedun opiskelijakunta Focuksen varapuheenjohtaja Kai Gerey toi voimakkaasti esille opiskelijoiden näkökulman. Hän piti keskustelua irvokkaana, sillä opiskelijat tuovat kaupunkiin elinvoimaa ja käyttävät palveluja.

– Opiskelijat unohdetaan kaikesta tästä keskustelusta. Opiskelijat ovat se, jotka pitävät Seinäjoen elossa, muistuttaa Gerey.

Vaativa hanke, mutta voidaan onnistua

Keskustelussa päästiin kiistelystä eteenpäin vasta ihan tilaisuuden lopussa, parin tunnin väännön jälkeen. Yksi puhuja kehotti heittämään ideoita siitä, mitä muuta tontille voisi rakentaa. Toinen kehotti osapuolia kärsivällisyyteen.

Alvarianian Markus Aaltonen piti vielä lopuksi sovittelevan kommentin ja muistutti, että Seinäjoen kirjasto, jossa tilaisuus oli, on yksi onnistunut esimerkki Aallon kylkeen rakentamisesta.

– Nämä kolme yhdistystä kantavat huolta asiasta, eikä muita järjestäjiä ollut ilmaantunut. Kiitos kun tulitte paikalle, sanoi Aaltonen.

Arkkitehti Tiina Leppänen muistutti vielä, että hankkeessa on kyse erittäin vaativasta kohteesta.

– Pitäisi tosi tarkkaan tietää ja esisuunnitella, millaista tuotetaan. Kyse ei ole vain rakennussuunnittelusta, vaan kaupunkisuunnittelusta. Ja sitten kaikkein vaikein kysymys: mitä me oikeastaan tiedämme Aallon arkkitehtuurista? huomautti Leppänen.

Aalto-keskus ja sen suojavyöhyke

Alvar Aalto -säätiö on hakemassa Aallon kohteita Unescon maailmanperintöluetteloon. Hanketta vetää Museovirasto. Siihen kuuluvat siis muutkin Aallon kohteet kuin Seinäjoen Aalto-keskus. Kohteita on peräti 13.

Alvar Aalto -säätiön yliarkkitehti Jonas Malmbergin mukaan maailmanperintöesitys luovutetaan Unescolle 2025.

Oleellista Sedun hankkeen kohdalla ovat Unescon määrittelemät ”suoja-alueet” (Buffer Zone).

– Niiden tavoitteena on estää haitallisia muutoksia kohteen ulkopuolella. Ne voivat olla esimerkiksi hajuja, ääniä tai vaikka valoja, jotka voivat vaikuttaa maailmanperintöalueeseen, valisti Malmberg.

Malmberg ei halunnut antaa vastauksia, vaan heitti pohdittavaksi, mikä on suojavyöhykkeen riittävä laajuus, joka ei myöskään liioittele. Ja miten huomioidaan muita intressejä.

– Maailmanperintöstatuksia on myös listalta historiassa poistettu, jos suoja-alueelle on rakennettu jotain häiritsevää, kertoi Malmberg.

Museoviraston entinen osastonjohtaja Mikko Härö sanoi, että suoja-alueesta on tullut viime vuosina entistä vaikeampi.

Hän huomautti, ettei Sedun alkuperäinen koulusuunnitelma ollut tyydyttävä. Hän toivoi, että arvokkaalle tontille rakentaminen tehdään kunnolla ja arkkitehtikilpailun kautta.

– Kaikkein herkin paikka on nyt Sedun tontti, kun arvioidaan kohdetta maailmanperintöluetteloon, totesi Härö.

Lue myös: Koulutuskuntayhtymä Sedulle ei rakennuslupaa Kirkkokadun uudelle kampukselle – ”Ilman muuta pettymys”

Sedun Kirkkokadun tonttiasiassa tehtiin virhe: lainvoimaisuus jäi tarkistamatta hallinto-oikeudesta