Alkuvuosi pörsseissä ja sijoitusmarkkinoilla on ollut vaihteleva. Ensin Helsingin pörssissä oli ylävireistä, mutta pankkien horjunta yllätti markkinat ja osakeindeksit painuivat. Nyt pankkien vaikeudet on taas unohdettu, ja Helsingin pörssi on jonkin verran toipunut.
Tästä voi vielä tulla hyvä piensijoittajalle hyvä pörssivuosi, Nordean päästrategi Antti Saari ennakoi.
– Kyllä siihen mahdollisuudet on olemassa. Aika paljon viime vuonna ehdittiin hinnoitella kaikennäköistä epävarmuutta ja se näkyy jo osakkeiden hinnoissa.
Piensijoittajien kannattaa valmistautua äkkinäisiinkin kurssireaktioihin. Mutta kuten Saari muistutti, epävarmuus saattaa hyvinkin olla jo mukana pörssikursseissa.
– Siksi se heilunta ei välttämättä ole negatiivisella puolella niin suurta kuin voisi ajatella. Eli mahdollisuus siihen, että pörssikurssit kehittyvät odotuksia paremmin, on olemassa.
Suurimmat nousijat ja pettymykset
Alla olevalle listalle on koottu Helsingin pörssiin 25 suuren yhtiön pörssikehitys alkuvuonna.
Nousijoiden kärjessä on teknologiayhtiö Qt, joka tekee työkaluja erilaisiin näyttöihin ja käyttöliittymiin. Qt oli aiemmin Helsingin pörssin kasvuraketti, mutta viime vuonna korkoympäristö muuttui ja yhtiön asiakkaiden projektit hidastuivat.
Sijoittajat säikähtivät ja Qt:n osake romahti pahimmillaan alle neljäsosaan huippukurssistaan.
Nyt asiakaskysyntä on piristymässä samalla sijoittajien usko. Osakkeen arvo on kuitenkin kaukana huipputasoilta.
Myös suomalaiset konepajayhtiöt näyttävät vahvistuneen alkuvuonna pörssissä laajalla rintamalla. Konecranesin, Wärtsilän, Valmetin, Metso Outotecin ja Cargotecin kurssit ovat nousseet yli kymmenyksen.
– Konepajoilla on tilauskannat aika hyvässä kunnossa, mikä ylläpitää kasvua tänäkin vuonna – vaikka lopputuotteisiin liittyy tästä eteenpäin huolia, kuten inflaatio ja korkojen nousu, Saari sanoo.
Osa konepajoista, kuten Kone, saattaa myös hyötyä Kiinan koronarajoitusten hellittämisestä.
Laskijoiden listalla on huomattavan paljon metsäteollisuutta – kärjessä Metsä Board. Yhtiö antoi viime viikolla tulosvaroituksen sellun kysynnän heikentymisen vuoksi.
– Se on oikeastaan aika kansanvälinen ilmiö. Metsäteollisuus kuuluu perusteollisuuteen, jossa on haasteita kysynnän ja myös lopputuotteiden myyntihintojen osalta. Siellä näkyvät myös nousseet kustannuspaineet, Nordean Saari sanoo.
Myös teräsyhtiöt ovat Saaren mukaan maailmalla paineessa samasta syystä. Poikkeuksen tosin näyttää tekevän Raahessa terästä valmistava SSAB, jonka on ollut alkuvuonna Helsingin pörssin toiseksi suurin nousija isoista yhtiöistä.
Kuten yllä oleva kaavio kertoo, kokonaisuutena Helsingin pörssin suuret yhtiöt näyttävät pärjänneen eurooppalaisia verrokkejaan huonommin tänä keväänä. Antti Saari ei vedä havainnosta vielä johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen – vaikka nousu alkuvuoden pohjilta on ollut Helsingissä ”laiskempaa kuin muualla Euroopassa.”
Optimisti voisi tietysti ajatella, että Helsingissä on jäljellä enemmän nousun varaa.
Nokia selvässä luisussa
Kevään tuloskauden avasi isojen yhtiöiden osalta tänään Nokia. Yhtiön liikevaihto kasvoi kymmenyksen, mutta kannattavuus jäi selvästi viime vuodesta. Tämä johtui toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin mukaan etupäässä teknologiayksikössä, jossa on käynnissä isot neuvottelut eräiden älypuhelinvalmistajien kanssa.
Tämä on hänen mukaansa ”ajoituskysymys”.
Lundmarkin mukaan yhtiö kasvaa ja ottaa markkinaosuutta.
Markkinat kuitenkin säikähtivät tänään pahanpäiväisesti. Osakekurssi on tätä yli yhdeksän prosentin pudotuksessa.
Se saattoi johtua siitä, että Nokia on alkanut ”nähdä joitakin merkkejä siitä, että yleinen taloudellinen toimintaympäristö vaikuttaa asiakkaidemme ostokäyttäytymiseen.” Tämä tiedotteeseen kirjattu lause on omiaan huolestuttamaan sijoittajia.
Yle tapasi toimitusjohtaja Lundmarkin ja kysyi, mitä asiakkaiden pään sisällä nyt liikkuu.
– Jos ajatellaan meidän ylivoimaisesti suurinta asiakasryhmäämme, eli teleoperaattoreita – he miettivät mihin yleinen taloudellinen tilanne ja kuluttajien ostovoima kehittyy. Ja erityisesti, että mihin korot menevät. Koska heillä on monilla hyvin paljon velkaa ja kasvaneet korot lisäävät kustannuksia.
Tässä tilanteessa moni harkitsee tarkkaan investointejaan. Päätösten tekemiseen kuluu Lundmarkin mukaan pidempään.
Yleisen varovaisuuden lisäksi käynnissä on koronasulkujen aikana koottujen varavarastojen purkamisesta.
– Pari vuotta aikaisemmin asiakkaat olivat huolissaan, pystymmekö me ja meidän kilpailijamme toimittamaan riittävästi tuotteita sirupulan vuoksi. Nyt tilanne on helpottanut merkittävästi ja asiakkaat purkavat noita varastojaan.
Nämä tekijät eivät kuitenkaan ole pitkäaikainen jarru, Lundmark uskoo.
– Markkinoiden pohjavire tulee kuitenkin jatkumaan. Koska datan määrä verkoissa kasvaa voimakkaasti, ennemmin tai myöhemmin operaattoreiden on pakko investoida.
Tämä ei koske Lundmarkin mukaan vain matkapuhelinverkkoja vaan myös kiinteän laajakaistan verkkoja ja sitä kautta myös runkoverkkoja.
Nokian osakekurssi on ollut viime vuodet pettymys. Lundmarkin toimitusjohtajuuden aikana yhtiö on kirinyt kilpailijat kiinni 5G-verkoissa ja laittanut kassansa kuntoon. Nokia vaihtoi jopa ikonisen logonsa korostaakseen aikojen muuttuneen.
Onneakin Nokialla on ollut, kun länsimarkkinoilla on ryhdytty hyljeksimään kiinalaisen Huawein verkkolaitteita.
Osakekurssissa mikään tästä ei ole näkynyt. Osake on suunnilleen samalla tasolla kuin Lundmarkin aloittaessa elokuussa 2020.