Hallitustunnustelija Petteri Orpo (kok.) asetti tuleville hallituskumppaneille yhdeksi hallitukseen pääsyn ehdoksi, että ne sitoutuvat nostamaan työllisten määrää 100 000 uudella työllisellä.
Millaisia toimia temppu vaatii, ja onko 100 000 uutta työllistä ylipäätään toteuttavissa yhden vaalikauden aikana?
Työllisyyden asiantuntijat arvioivat, että tavoitteen saavuttaminen voi onnistua, mutta edessä on kivinen tie. Helpot keinot työllisyyden parantamiseksi on jo käytetty.
Tavoitteiden täyttyminen vaatii taloussuhdanteiden osumista kohdalleen eli käytännössä talouskasvua, maltillista palkkakehitystä ja vaikuttavia työllisyystoimia, tutkijat arvioivat. Kova työvoimapula voi osaltaan vauhdittaa tavoitteen saavuttamista.
Kevään vaalikamppailun aikana kaikki puolueet, vasemmistoliittoa lukuunottamatta olivat valmiit tähtäämään 80 prosentin työllisyysasteeseen vuoteen 2030 mennessä.
Suomen työllisyysasteen trendi oli helmikuussa historiallisen korkea, 74,2 prosenttia, mutta siitä on vielä melkein kuuden prosenttiyksikön loikka 80 prosenttiin.
Työllisyysaste on jo niin korkealla, että loppujen prosenttien haaliminen vaatii jo melkoisia taikoja.
Huippuvuosina työllisyys on noussut jopa 40 000:lla
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tutkimusjohtajan Heikki Räisäsen mielestä sadantuhannen työllisen tavoite on ihan mahdollinen toteuttaa. Hän kertoo, että aiemmin on ollut sellaisia vuosia, joina työllisyys on noussut jopa 40 000 hengellä vuoden aikana.
– Mutta mitä korkeampi työllisyyden taso on, sitä vaikeampaa on työllisyyden parantaminen. Silloin joudutaan tarkastelemaan aika pieniäkin kohdennettuja toimia, jotka parantavat työllisyyttä vain tuhannella tai kahdella tuhannella hengellä, Räisänen sanoo.
Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen mukaan päätösperäisillä eli hallituksen omilla päätöksillä sadantuhannen työllisen kasaan saaminen on hyvin hankalaa. Ei ole ilmeisiä toimenpiteitä, joilla olisi isoja vaikutuksia työllisyyteen.
– Tämä edellyttäisi myös hyvää suhdannekehitystä, ja tähän hallitus ei voi hirveästi vaikuttaa. Hallitus ei myöskään pysty lyhyellä aikavälillä vaikuttamaan suomalaisen työn kilpailukykyyn, joka ratkaistaan tes-pöydissä. Nämä kaksi tekijää vaikuttavat tavoitteen saavuttamiseen, Kauhanen sanoo.
Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen on joukon epäileväisin. Hallituksen keinot vaikuttaa työllisyyteen lyhyessä ajassa ovat rajalliset, koska tehokkaiden toimien valmistelu ja niiden toimeenpano vie aikaa.
– Yksi vaalikausi voi olla liian lyhyt aika näin korkean tavoitteen saavuttamiseksi. Pitää huomioida, että meidän suhdannetilanne on nyt aika heikko ja työllisyyden ennustetaan laskevan seuraavan vuoden aikana. On kuitenkin näkymä siihen, että työllisyysastetta voidaan tulevina vuosina kasvattaa, Suhonen sanoo.
Kuluneen vaalikauden työvoimapoliittista uudistuksista vain muutaman arvioitiin luovan 10 000 lisätyöllistä, muiden toimien laskelmat olivat selkeästi tämän alle.
– Näitä isoja reformeja pitäisi kuitenkin keksiä muutama ja erittäin iso joukko pienempiä. On yhä vaikeampaa keksiä uusia kohderyhmiä ja täsmätoimia. Siksi yleisvaikutteiset toimet, kuten työllisyyden kannusteiden parantaminen, ovat suositeltavia, koska ne koskevat tavalla tai toisella vähän kaikkia, TEMin Räisänen toteaa.
Räisänen näkee vaikeuksia myös työllisyysasteen nostossa 80 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Siihen tarvitaan ihmisiä, joiden työhön osallistumiselle on erilaisia esteitä.
– Siellä voi olla vaikeita matkoja, lastenhoitojärjestelyitä, hoivavelvoitteita, osatyökykyisyyttä ja muuta terveysongelmaa. Ei ole helppoa löytää sellaisia, jotka täysin vastaavat työnantajan vaatimuksia, Räisänen kertoo.
Laboren Suhosen mukaan 80 prosentin työllisyys on vielä mahdollisuuksien rajoissa, koska Suomen työmarkkinat ovat nyt dynaamiset ja hyvässä kunnossa.
Suomen työllisyyttä verrataan usein muihin Pohjoismaihin. Ruotsin, Tanskan ja Norjan työllisyysaste on ollut pitkään Suomea korkeampi. Grafiikan työllisyysasteita ei ole kausitasoitettu.
Sipilä täytti tavoitteensa, mutta kovaan hintaan
Vertaillaan sitten Orpon tavoitetta aiempien hallitusten saavutuksiin työllisyydessä.
Sipilän hallitus saavutti tavoitteensa 110 000 uudesta työllisestä ja 72 prosentin työllisyysasteesta. Uusia työllisiä tuli jopa reippaasti yli tavoitteen, noin 132 000.
Monilla työntekijöillä on kuitenkin kipeä muisto kilpailukykysopimuksesta. Työttömät muistavat aktiivimallin ja ansioturvan keston lyhentämisen. Näiden lisäksi Sipilä sai vetoapua hyvästä taloussuhdanteesta.
Rinteen-Marinin hallituksen tavoite oli 75 prosentin työllisyysaste ja 60 000 uutta työllistä vaalikauden aikana. Työllisten piti olla päätösperäisiä eli hallituksen omilla toimilla aikaansaatuja.
”Muutokset kannattaa aloittaa saman tien. Aika ei muutu suotuisammaksi näille uudistuksille”
Heikki Räisänen
Prosenttitavoite on saavutettu, vaikka työllisyyden tilastointitapaa muutettiin kesken kauden. Marinin hallitus luopui koronapandemian aikana 60 000 työllisen tavoitteesta ja nosti tavoitteen 80 000 uuteen työlliseen vuoteen 2030 mennessä. Täyttyikö alkuperäinen tavoite? Se riippuu laskentatavasta.
Nyt ei näytä siltä, että Orpon hallitus saisi työllisyystavoitteeseensa talouskasvusta apua, koska ennustetut luvut ovat varsin vaatimattomat.
Valtiovarainministeriö (VM) arvioi maaliskuussa, että Suomen talous painuu tänä vuonna 0,2 prosenttia miinukselle. Ensi vuonna Suomen talouden ennustetaan kasvavan 1,3 prosenttia ja 1,6 prosenttia vuonna 2025.
Myös työllisyys notkahtaa tänä vuonna ennätyslukemista, mutta heikkemisen odotetaan jäävän lyhytaikaiseksi kovan työvoimapulan takia.
Ansioetuuden ja verotuksen muutokset näkyvät nopeasti työllisyydessä
Orpo hakee tällä vaalikaudella julkiseen talouteen kuuden miljardin euron sopeutusta. Se koostuisi suorista leikkauksista, veronkiristyksistä ja rakenteellisista uudistuksista. Julkisen talouden paraneminen nojaa työllisyyden kasvuun. Työllisyyden pitäisi olla korkeampi, jotta hyvinvointivaltion palvelut pystytään rahoittamaan.
Poliitikot suosivat tietysti sellaisia toimia, jotka näkyisivät työllisyydessä kohtuullisen nopeasti.
Heikki Räisäsen mukaan verotuksen ja sosiaaliturvan muutokset näkyvät ihmisten käyttäytymisessä nopeasti.
Esillä ovat olleet esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehtojen kiristäminen, keston lyhentäminen tai porrastaminen siten, että etuus olisi työttömyyden alussa korkeampi ja lopussa matalampi.
– Aika monet työttömät saavat asumistukea ja toimeentulotukea. Ansiosidonnaisella päivärahalla olevat eivät yleensä saa toimeentulotukea, mutta työmarkkinatuella olevista monet saavat. Näillä on yhteisvaikutus, Räisänen muistuttaa.
Myös Antti Kauhasen mukaan ansioturvan lyhentämisellä olisi vaikutuksia työllisyyteen, koska se lisää kannustimia etsiä työtä. Mutta tämä ei ole poliittisesti hirveän helppo ratkaisu, hän huomauttaa.
Tuomo Suhonen ei kannata työttömyysturvan heikennyksiä, koska ne heikentävät myös ihmisten toimeentuloa ja hyvinvointia. Erityisesti leikkaukset osuisivat pienipalkkaisiin ja työttömiin.
Ansiopäivärahan kestoa lyhennettiin Sipilän kaudella sadalla päivällä. Suhonen odottaisi, millaisia vaikutuksia tällä toimella on. Hän epäilee myös ansioetuuden porrastamiseen hyötyjä.
Hän muistuttaa, että sosiaaliturvaa ollaan uudistamassa parhaillaan.
– Sen takia en lähtisi tekemään uusia muutoksia tähän nykyjärjestelmään. Voitaisiin miettiä laajemmin, millainen perusturva toimisi Suomessa parhaiten, Suhonen sanoo.
Suuret uudistukset vaalikauden alkuun taloustilanne huomioiden
TEMin Räisäsen mukaan isommat rakenteelliset uudistukset tuottavat työllisyysvaikutuksia vasta viiveellä, joten ne pitäisi ajoittaa heti vaalikauden alkuun ja talousuhdanteeseen nähden oikein.
– Ei pidä tehdä isoja leikkauksia matalasuhdanteessa tai taantumassa vaan mieluiten nousukaudella, jolloin on jonkinlaista kasvua. Nyt näköpiirissä ei ole kovin ihmeellistä kasvua, mutta ei taantumaakaan. Muutokset kannattaa aloittaa siis saman tien. Aika kun ei muutu suotuisammaksi näille uudistuksille, Räisänen sanoo.
”Aikuisten koulutuksen painopistettä pitäisi siirtää lyhyempään koulutukseen. Nuorten koulutus tähtäisi tutkintoon”
Tuomo Suhonen
Räisäsen mukaan nopeita tuloksia tuo myös työvoiman kysynnän ja tarjonnan parantaminen esimerkiksi työnvälitysteknologian avulla. Myös Etlan Kauhanen kannattaa työnvälityksen tehostamista, jotta työttömien työllistyminen nopeutuisi.
– Mutta ei silläkään valtavaa määrää uusia työllisiä saada. Jos katsoo näitä viime vaalikauden uudistuksia, esimerkiksi Pohjoismaista työvoimapalvelumallia, niin vaikutusarviot olivat 10 000 työllisen luokkaa – eli näitä toimenpiteitä pitää tehdä aika monta, Kauhanen sanoo.
Kauhasen mukaan myös eläkeuudistuksesta pitäisi keskustella, koska jo tehdyillä uudistuksilla on saatu nostettua ikääntyvien työllisyyttä. He reagoivat herkästi taloudellisiin kannustimiin, hän paljastaa.
Nuorille tutkintoja, aikuisille lyhyempi koulutusaika
Kepin lisäksi on hyvä tarjota myös porkkanaa. Laboren Suhonen nostaa tärkeäksi keinoksi koulutuksen, sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä.
Suhosen mielestä aikuisten ja nuorten koulutusta pitäisi eriyttää ja samalla lyhentää aikuisten koulutusaikoja.
– Vanhemmat opiskelijat ovat vieneet nuorempien opiskelupaikkoja ja opetusresursseja. Aikuisten koulutuksen painopistettä pitäisi siirtää lyhyempään koulutukseen. Nuorten koulutus tähtäisi tutkintoon. Näin koulutusta voitaisiin tehostaa ja työllisyys paranisi nopeammin, Suhonen ehdottaa.
Räisänen panostaisi tehokkaaseen työnvälitykseen, työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja yritysten palkkatukeen nykyistä enemmän.
– Kun on kova työvoimapula, pitkäkestoiset työvoimakoulutukset eivät ole silloin mielekkäitä, ellei se ole aivan välttämätöntä osaamisen hankkimiseksi. Lyhyellä koulutuksella pitäisi saada sitä puuttuvaa täsmäosaamista, jotta voidaan rekrytoida, Räisänen toteaa.
Miesten ja nuorten työllisyyteen erityishuomiota
Yksi ja sama keino ei auta kaikkiin ihmisryhmiin tai työttömiin. Nuoret, korkeakoulutetut ja pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat eri toimia työllistymiseen.
Rinteen-Marinin hallitus panosti kauden alussa yli 55-vuotiaiden työllisyyteen, ja se on parantunut hitaasti. Mihin ryhmiin satsaaminen auttaisi nyt työllisyysasteen nostossa?
TEMin tutkimusjohtaja Heikki Räisänen kiinnittäisi huomiota miesten työllisyyteen, koska se on muihin maihin verrattuna heikommalla tasolla.
– On ryhmiä, jotka poistuvat hyvin varhain työelämästä, ja tähän ei ole enää jatkossa varaa. Meidän pitäisi löytää keinoja kaikenikäisten miesten työllisyyden parantamiseksi, ja sen pitäisi lähteä koulusta. Opiskeluinto pitäisi palauttaa myös miehille, Räisänen sanoo.
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhasen mielestä ensin pitäisi selvittää, mikä on terveys- ja osaamisongelmien rooli siinä, että miesten työllistyminen on vaikeaa. Sen jälkeen kannattaa miettiä, millaisia palveluita he tarvitsevat.
Räisäsen mukaan tilanne on nyt paljon haastavampi kuin neljä vuotta sitten. Työllisyysaste on noussut huipputasolle, ja työvoimapula on kova. Osa-aikatyön määrä kasvoi nopeasti pandemian toipumisvaiheessa.
– Se kuvastaa sitä, että työmarkkinat ovat muuttuneet. On tullut uusia työtehtäviä, mutta työvoiman saatavuudessa on vaikeuksia. Ei löydy enää ihmisiä, jotka pystyisivät ottamaan kokoaikatyötä vastaan. Voi olla muita velvoitteita tai opiskelua. Näille ryhmille syntyi sitten osa-aikatyötä, Räisänen kertoo.
Samaan aikaan, kun iäkkäiden työllisyysaste on parantunut, nuorten ikäluokkien työllisyys on hieman heikentynyt.
– Se voi olla sellainen hälytysmerkki, että heihin pitäisi panostaa entistä enemmän. Että he saisivat oman työuransa mahdollisimman nopeasti käyntiin. Jos työuran alussa heidän näkymät ovat heikot, se voi heijastua koko työuraan. Tässä ryhmässä meillä on eniten saavutettavaa eri toimilla, Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen sanoo.
Työperäisellä maahanmuutolla tärkeä rooli työllisyyden kasvussa
Hallitustunnustelija Petteri Orpo kysyi puolueilta myös, millä keinoin ne lisäisivät kansainvälistä rekrytointia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi?
Työperäinen maahanmuutto oli vaaleissa kiistan aihe, koska perussuomalaiset haluaa kiristää maahanmuuttoa ja suhtautuu kielteisesti matalapalkka-aloille tuleviin ulkomaisiin työntekijöihin.
Millainen rooli työperäisellä maahanmuutolla on työllisyysasteen nostamisessa tai lisätyöllisten määrässä?
TEMin Räisäsen mukaan maahanmuutto auttaa tavoitteen saavuttamisessa. Työllisyyden kasvu on jo nyt pitkälti maahanmuuton varassa, koska työmarkkinoilta poistuvat ikäryhmät ovat suurempia kuin työmarkkinoille tulevat.
Tilastojen mukaan maahanmuuttajat ovat paikanneet Suomen työllisyysvajetta tällä vuosituhannella. Ilman heitä työllisyysaste voisi olla kymmenen prosenttiyksikköä nykyistä alempi.
”Tavoitteen saavuttaminen vaatii myös hyvää suhdannekehitystä ja suomalaisen työn kilpailukykyä. Näihin hallitus ei voi hirveästi vaikuttaa”
Antti Kauhanen
Etlan Kauhasen mielestä työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä ja prosesseja pitää sujuvoittaa, vaikka sillä ei ole suuria tai nopeita vaikutuksia työllisyyteen.
– Miten perheitä pystytään houkuttelemaan Suomeen, miten molemmille vanhemmille saadaan työpaikat täältä. Kotoutumispalveluihin, erityisesti suomen kielen opiskeluun pitäisi panostaa, Kauhanen luettelee.
Laboren Suhonen pitää ulkomaista työvoimaa erittäin tärkeänä keinona työllisyyden nostossa, koska Suomen väestö ikääntyy vauhdilla ja monilla aloilla on akuutti tai jopa krooninen työvoimapula.
– Heistä on käynnissä globaali kilpailu. On tärkeää, että Suomi pyrkii houkuttelemaan esimerkiksi teknologia- ja sote-alan osaajia tänne. Työperäinen maahanmuutto on talouden kannalta tärkeä asia, Suhonen sanoo.
Voit keskustella aiheesta 24.4. kello 23:een asti.