Tikka Spikes Jyväskylän Tikkakoskella on yksi maailman viidestä autonrenkaiden nastojen valmistajasta. Nastatehtaan omistaa saksalainen rengasvalmistaja Continental.
– Kaikki liikenne aiheuttaa päällysteiden kulumista ja urautumista. Suurin päällystettä kuluttava ja uria muodostava tekijä on kuitenkin nastarenkaiden käyttö, myöntää Tikka Spikesin toimitusjohtaja Juha Rautiainen.
Vuoden 2025 alussa astuu voimaan tiukempi määräys. Traficom on arvioinut, että uudistukset voisivat johtaa tienkuluttavuuden alenemiseen noin 15 prosentilla. Rautiainen uskoo, että tienpinnan kuluminen putoaa sillä jopa kolmanneksen.
Uusien määräysten mukaisten nastarenkaiden kehitystyö ja testaus on alkamassa.
– Nastarenkaita ei kuitenkaan voida kehittää pelkän kulutusvaikutuksen vähentämisen näkökulmasta, sillä pohjoismaiset olosuhteet ovat erittäin haastavat ja turvallisuus on tärkein kriteeri josta emme tingi, toteaa Rautiainen.
Kaikki uudet myyntiin tulevat nastarenkaat täytyy tyyppihyväksyä. Hyväksyntä haetaan yliajokokeella, jolla mitataan kuinka paljon rengas tietä kuluttaa.
Koe tehdään ajamalla kivilevyn yli 200 kertaa 100 kilometrin tuntivauhdilla.
Testikivet punnitaan ennen ja jälkeen yliajotestin, ja näin saadaan selville, kuinka paljon kivi on kulunut. Testikivi saa kulua vajaasta grammasta alle kahteen grammaan, riippuen siitä millaista rengasta testataan.
Tiet tehdään 30 vuotta vanhan tutkimuksen pohjalta
Toinen puoli teiden kulumista on päällyste. Alan keskeisin ja laajin suomalainen tutkimus on 30 vuotta sitten toteutettu asfalttipäällysteiden tutkimusohjelma ASTO.
– ASTOn kautta opittiin ymmärtämään kiviaineksen ja päällystetyypin merkitys nastarenkaiden kulutusvaikutuksen hallinnassa, sanoo Väyläviraston asiantuntija Katri Eskola. Hänen alaansa on teiden kunnossapidon ohjaus.
30 vuotta sitten luoduilla malleilla pyritään ennakoimaan, mikä urautumiseen vaikuttaa.
– Päällystealan nykyinen toiminta ja kehitys tapahtuu tämän tutkimuksen pohjalta, Eskola sanoo.
Kun päällysteitä ryhdytään uusimaan, Väylävirasto asettaa laatuvaatimuksen eli millaista kulutuskestävyyttä vaaditaan kyseisellä tieosuudella.
– Urakoitsija tutkii ensin raaka-aineet, joista asfalttimassa on tarkoitus valmistaa. Kun toteamme raaka-aineiden olevan laatuvaatimukset täyttäviä, suunnittelemme massan, eli luomme käytettävälle asfaltille reseptin, kertoo Peab Asfalt Suomen tutkimuksen ja tuotekehityksen johtaja Leo Kaariniemi.
Reseptillä valmistetaan koemassa, jolla päällystetään suuri koelaatta. Koelaatalla todetaan, että päällyste täyttää laatuvaatimukset.
Myös nastojen kulutusvaikutus tutkitaan tässä vaiheessa.
Kulunut tie pitää paremmin
Nastojen aiheuttama teiden kuluminen ei ole pelkkää pahaa, sillä se parantaa pitoa karheuttamalla tienpintaa.
– Suomalaisesta kiviaineksesta tulee liukasta, jos sitä ei mikään karheuta. Jos nastat kielletään, niin meille tulee eri tilanne, sanoo projektipäällikkö Pirjo Kuula Tampereen yliopiston Terra-tutkimuskeskuksesta. Keskuksen tehtävänä on tuottaa tietoa muun muassa teiden rakentamisesta ja ylläpidosta.
Asfaltille pahinta aikaa ovat kosteat ja leudot talvet, sillä nastat kuluttavat märkää tienpintaa tehokkaasti. Jos päällysteessä on jo pieniä halkeamia, niihin jäätyvä vesi murentaa päällystettä.
Ilmastonmuutoksen eteneminen tuo lisää märkiä kelejä.
– Toisaalta, tarvitaanko silloin enää nastarenkaita, Kuula kysyy.
ASTO-asfalttitutkimuksesta on 30 vuotta. Silloin sekä nastarenkaat että autot olivat erilaisia kuin nykyisin.
Vastaavaa uutta tutkimusta tarvittaisiin, toteaa Kuula.
Juttua täydennetty 25.4. klo 12:40: Lisätty Traficomin arvio uusien määräysten vaikutuksesta tienpinnan kulumiseen.