Stagflaation uhka on viimeisen vuoden aikana pienentynyt merkittävästi. Näin sanoo Osuuspankin pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Stagflaatio merkitsee ankeaa taloustilannetta, jossa inflaatio ja korot ovat korkealla, mutta työllisyys ja talouden kasvuluvut ovat matalalla.
Lopputulos on se, että ihmiset lykkäävät isompia ostoksiaan, ja talous takkuaa entistä enemmän.
Stagflaation uhka oli kova vuosi sitten, enää ei ole
– Stagflaation uhka oli olemassa Venäjän hyökkäyksen jälkeen, kun energian hinnat nousivat voimakkaasti ja talouden näkymä heikkeni. Sittemmin olemme nähneet, että Euroopan keskuspankki on kiristänyt merkittävästi rahapolitiikkaa, ja korot ovat nousseet nopeasti, selventää Heiskanen.
– Stagflaatiotilanne, jossa olisi päädytty korkeaan työttömyyteen ja samaan aikaan verrattain korkeaan inflaatioon, näyttää nyt epätodennäköiseltä.
Heiskasen mukaan tämä on kaikille hyvä uutinen. Hän vertaa tilannetta 1970- ja 1980-lukuun, jolloin stagflaatio oli valloillaan, ja sen päättämisellä oli kovat kustannukset.
OP:n Heiskanen: EKP:llä hieman hidas sytytys
Heiskasen mukaan inflaation huippu on jo ohitettu.
– Inflaatiokierteen nopea taltuttaminen on kaikkien eduksi.
Lyhyellä aikavälillä kiristyvä rahapolitiikka hidastaa talouskasvua ja mahdollisesti lisää työttömyyttä, mikä aiheuttaa osalle kansaa kärsimystä ennen kuin inflaatio todella laskee. Nyt kärsivät velalliset.
– Asuntokauppa on osa-alue, johon korkojen nousu vaikuttaa.
Heiskasen mielestä Euroopan keskuspankki lähti liikkeelle hieman verkkaisesti mutta on sittemmin toiminut päättäväisesti, ja tällä erää näyttää siltä, että toimet ajavat inflaation parin prosentin tuntumaan ensi vuonna.
Huipulta tullaan vauhdikkaasti alas, kun energian hinta laskee, mutta osa hinnannoususta on paljon sitkeämmässä. Tästä ovat esimerkkeinä palvelut. Palkkojen nousua Heiskanen luonnehtii kohtuullisiksi.
Etla: Inflaatio on taittumassa, ei merkkejä stagflaatiosta
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi sanoo, että inflaatio on yhä sitkeästi korkealla, mutta merkkejä sen kuriin saamisesta on.
– Vuoden takaiseen nähden energiamarkkinoiden shokki on jossain määrin rauhoittunut. Talvi on takana, ja se kestettiin. Pelättyä energiakriisiä ei tullut.
Hän sanoo, että stagflaatioon on vaikea uskoa. Taantuman pelko ja toisaalta pienen taantuman kautta normaaliin palaaminen on se, mitä voidaan ennakoida. Korkovaikutuksia taas ei vieläkään nähdä kokonaan taloudessa.
Keskuspankit ovat oppineet, että heti ei periksi anneta
Kiinan talouden avautuminen voi kiihdyttää inflaatiota, Kuusi arvioi. Myös hän arvioi, että EKP on ollut hitusen hidas.
– Näkemykseni on, että korkoreaktio oli tässä välttämätön. Inflaatio-odotukset tyypillisesti kiihdyttävät itse inflaatiota eli hintojen nousua, sekä työmarkkinoilla että kulutuskäyttäytymisessä.
Tutkimusjohtajan mukaan keskuspankit ovat oppineet sinnikkäiksi eivätkä lopeta tiukkaa rahapolitiikkaa liian nopeasti, kuten esimerkiksi öljykriisin aikana tehtiin.
– Näen, että korkopolitiikka ajaa takaisin kestävälle tasolle muutamassa vuodessa.
Kuusi myöntää, että suhdanteen kuva on ristiriitainen. On sodan aiheuttama epävarmuus ja energiamarkkinoiden negatiiviset vaikutukset, toisaalta perintönä on kuumana käyvä talous, mihin korkopolitiikka on reaktio.
– Nykytaantuma on hankalasti määriteltävissä taantumaksi inflaation ja työmarkkinoiden takia. Myös keskuspankeilla on ollut epävarmuus siitä, mikä on oikea reaktio.
Hän korostaa, että normaaleihin korkoihin palaaminen on hyvä asia.
– Asuntomarkkinat ovat alue, jossa tyypillisesti tapahtuvat voimakkaat suhdanneheilahtelut, kuten nytkin. Normaaliin paluu on talouden dynamiikan kannalta aivan olennaista.
Stagflaatiosta puhuttiin 50 vuotta sitten
Tutkimuslaitos Laboren ennustepäällikkö Ilkka Kiema huomauttaa, että stagflaatio on stagnaation eli taantuman – taloudellisen pysähtyneisyyden – ja inflaation yhdistelmä, ja hyvin lyhyellä tähtäimellä sellaiselta se nyt näyttää.
Määritelmään sisällytetään myös korkea työttömyys, eikä se Suomessa päde.
– Näkisin, että tämä tilanne on hyvin erilainen kuin 1970-luvun stagflaatio. Tämä ei ole pysyvää, eli asetelma on toisenlainen.
– Voimakas inflaatio johtuu energian hinnan noususta. Se nousi myös 50 vuotta sitten stagflaatiossa.
Myös Kiema arvioi, että EKP:n toimet taltuttavat inflaation ja talous kääntyy nousuun. Tällä vuosituhannella ei olla jumissa kuten 1970-luvulla, Kiema pohtii.
Kiemakin ajattelee niin, että inflaation huippu on jo ohitettu. Kaikkien hyödykkeiden inflaatio on jo kääntynyt laskuun euroalueella. Kahden prosentin inflaatioon päästään ehkä vuonna 2025.
Normaalikorot eivät ole pelkästään hyvä asia, sanoo Laboren Kiema
Kiema on hieman eri mieltä Kuusen kanssa siitä, onko normaalikorkoihin palaaminen pelkästään hyvä asia.
– Täytyy muistaa, että vuoden 2008 finanssikriisin ja koronakriisin välissä on vuosikymmen, jolloin rahapolitiikka oli ekspansiivista eli valtio painoi lisärahaa.
Rahan painaminen ja alhaiset korot saivat yritykset ryhtymään viime vuosikymmenellä suurempiin riskinottoihin ja riskisijoituksiin. Korkojen noustessa tämä voi johtaa ongelmiin, joista Kiema on huolissaan.
Asuntojen hinnoissa nousevat korot aiheuttavat korjausliikkeen.
Katso, miten kova inflaatio yllätti kuluttajat: