– Erittäin haastavaa, mutta antoisaa. Tulen saamaan pestistäni älyttömän hyvää osaamista, kuvailee Anne Palin-Palmgren tulevaa kesälomitustaan Lapin hyvinvointialueella.
Sairaanhoitajiksi valmistuvat Palin-Palmgren ja Siiri Risto sijaistavat kesällä psykiatrian poliklinikan päivystäviä hoitajia Kemissä.
Siiri Riston mielestä ekstralisä on paikallaan, etenkin paikassa, johon työntekijöitä on vaikea saada.
– On hyvä, että arvostus näkyy rahassa.
Rahan lisäksi houkuttimina voi toimia muutkin seikat. Esimerkiksi Palin-Palmgreniin ja Ristoon vaikutuksen on tehnyt Länsi-Pohjan psykiatrian puolen hyvä työyhteisö.
– Hoitoalalla kohdataan ihmisiä, jotka ovat avuntarpeessa. Työ ei ole luonteeltaan suorittavaa. Minulle on tärkeää, että työpaikassa on avoin ilmapiiri, jossa mahdollisista ongelmista pystytään puhumaan, pohtii Palin-Palmgren.
Uudella toimenpiteellä turvataan kesäaikaa
Lapin hyvinvointialueen (Lapha) henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen arvioi, että korotus maksaa Laphalle noin 2,3 miljoonaa euroa sivukuluineen.
Kuittisen mukaan vuorolisien korottaminen kesäajalle on aivan uudenlainen toimenpide.
– Sillä halutaan tukea rahallisesti etenkin niitä yksiköitä, joiden toiminnat on turvattava myös kesällä ympärivuorokautisesti.
Laphan esihenkilöiden ja työntekijoiden mukaan ilta- ja yövuorot sekä lauantain päivävuorot eivät ole normaaliaikanakaan niin palkitsevia kuin muut vuorot, mutta etenkin kesäisin kyseisiin vuoroihin voi olla haastavaa saada työntekijöitä.
Kuittisen mukaan pelkästään kesäsijaisille maksettavat erilliset lisät koetaan helposti epäoikeudenmukaisina.
– Halusimme ratkaisuja, jotka kohdistuvat myös vakituiseen henkilöstöön, joka joustaa työssään myös kesäkaudella.
Kesäajan työvoiman riittävyyttä yritetään turvata myös erityisellä rekrytointilisällä.
– Hoitotyönjohtajan päätöksellä kesäsijaiselle on mahdollista maksaa 150 euron suuruinen rekrytointilisä kuukaudessa.
Rekrytointilisää myönnetään vain yksiköihin tai tehtäviin, joihin on erityisen vaikea saada työvoimaa.
Myös hälytysrahasta ollaan neuvottelemassa ja tavoitteena on saada paikallinen sopimus hälytysrahasta voimaan toukokuun alusta lähtien.
– Työnantaja on valmistautunut siihen, että kesän ajalla hälytysraha voisi olla tietyissä tilanteissa nykyistä 100 euroa korkeampi, esimerkiksi 150 euroa.
Kampanja kesätyöntekijöiden tavoittamiseksi
Rekrytointipäällikkö Paula Alatalo kertoo, että hyvinvointialueelle on siirtynyt kunnista erilaisia rekrytointikäytäntöjä, joita aiotaan yhtenäistää.
Hän kertoo, että Lapin hyvinvointialue on järjestänyt rekrytointikampanjan kesätyöntekijöiden tavoittamiseksi. Tänä kesänä kesäsijaisia Laphan alueella on arviolta 1500–2000.
Hän toteaa, että eri puolilla hyvinvointialuetta on erilaisia haasteita rekrytointien suhteen.
– Keskeinen esimerkki on asuntojen saatavuus pienissä kunnissa. Sopivien asuntojen puute voi olla esteenä osaavan henkilökunnan saamiselle. Asuntoasioihin Lapin hyvinvointialueella ei välttämättä ole suoria nopeita ratkaisuja. Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeässä osassa.
Lapissa haasteet sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden palkkaamisessa ovat samanlaiset kuin muuallakin Suomessa: tekijöitä on vaikea saada.
Paula Alatalon mielestä hyvinvointialueiden kannattaisi tehdä yhteistyötä alan vetovoimaisuuden eteen.
– Vaikka ajatellaan, että Lappi on erityinen alue, jossa etäisyydet ovat pitkiä, niin on Suomessa muitakin hyvinvointialueita, joissa on samanlaisia haasteita kuin meillä.
Lapin hyvinvointialue palkkaa kesätöihin opiskelijoita, mutta myös jo valmiiksi kelpoisia eli päteviä työntekijöitä. Esimerkiksi lähihoitajia, jotka eivät syystä tai toisesta harjoita ammattiaan.
Sosiaali- ja terveysalan työntekijät ovat hyvinvointialueella enemmistössä ja heitä on vaikea löytää. Samoin on esimerkiksi laitoshuoltajien laita. Organisaation tukipalveluissa on kuitenkin tehtäviä, joihin on paljon hakijoita. Esimerkiksi rekrytointiasiantuntijan tehtävään tuli lähes sata hakemusta.
Tuore työnantaja hakee vielä käytäntöjä
Hyvinvointialueet ovat työnantajina varsin nuoria. Niinpä niiden työnantajakuva on vasta rakentumassa.
Yksi työnantajakuvaan vaikuttava asia on uusien työntekijöiden perehdyttäminen.
– Lapin hyvinvointialueella käytännöt ovat tietysti vielä kirjavia, mutta perehdyttämiseen ollaan panostamassa. Se on työnantajakuvan ja ja henkilöstön sitoutumisen kannalta aivan oleellista, sillä hyvä kello kauas kuuluu, pohtii Alatalo.