Suomen julkinen velka ylittää EU:n salliman rajan – nyt sääntöjä uudistetaan, ja tällä on vaikutusta myös Suomen talouteen

EU-komissio julkaisi esityksensä unionin taloussääntöjen uudistamiseksi. Jäsenvaltioiden velkataakka on kasvanut koronakriisin ja Ukrainan sodan seurauksena.

Valdis Dombrovskis.
Komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis esitteli taloussääntöjen uudistukset Brysselissä. Kuva: Olivier Hoslet / EPA
  • Rikhard Husu

BRYSSEL EU-komissio on antanut esityksensä jäsenmaiden budjetteja sääntelevän vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamiseksi.

Tavoitteena on saada velkaantuminen kestävälle uralle jäsemaiden investointitarpeet huomioiden. Monimutkaisia taloussääntöjä pyritään myös yksinkertaistamaan.

– Haluamme vahvistaa julkista velkakestävyyttä asteittaisella ja realistisella julkisen talouden vakauttamisella ja edistää kestävää ja osallistavaa kasvua, komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis sanoi Brysselissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Uudistuksen taustalla on viime vuosien kehitys, joka on on johtanut julkisen velan kasvuun useimmissa jäsenmaissa. EU on sallinnut julkisen velan ja budjettialijäämien kasvun koronakriisin ja Ukrainan sodan vaikutuksiin vedoten.

Velkasuhde ylittää EU:n tavoitteen

Jäsenmaiden keskimääräinen velka-aste on noussut 84 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä ylittää EU:n tavoitteen. Sen mukaan julkisen velan ei pitäisi ylittää 60 prosenttia.

Suomen velkasuhde ylittää niin ikään vakaus- ja kasvusopimukset vaatimukset.

Nykyisten sääntöjen mukaan julkista velkaa on pienennettävä viiden prosentin vuositahtia siltä osin, kun jäsenmaan julkinen velka ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Esimerkiksi voimakkaasti velkaantuneelle Italialle tämä tarkoittaisi, että velkasuhdetta olisi pienennettävä usealla prosenttiyksiköllä joka vuosi. Tätä pidetään yleisesti epärealistisena.

Kestävälle uralle palataan asteittain

Komissio esittää, että kestävälle velkauralle voisi palata asteittain, neljä vuotta kestävien jaksojen puitteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että velkasuhteen pitäisi olla pienempi tarkastelujakson päättyessä.

Komission ja jäsenmaiden välisissä suunnitelmissa huomioidaan julkisen velan ohella myös jäsenmaiden tekemät taloudelliset uudistukset ja EU:n tavoitteiden mukaiset investoinnit.

Komissio laatii yhteisen suunnitelman kaikkien niiden jäsenmaiden kanssa, joiden velkasuhde ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomi joutuisi siis myös tekemään yhteisen suunnitelman komission kanssa.

– Tämä on iso muutos verrattuna nykyisin sovellettavaan ”yhden koon malliin”, Dombrovskis totesi.

EU:n jäsenmaiden on vielä hyväksyttävä komission esitys. Etenkin Saksa on kantanut huolta siitä, että uudistus ei kannusta velkaantuneita jäsenmaita puuttumaan ongelmiin.