Monikulttuurisessa Suomessa ajo-opetusta annetaan joskus elekielellä – video näyttää, miten se sujuu

Ajo-opetus on tavallista haastavampaa, jos oppilaalla ja opettajalla ei ole lainkaan yhteistä kieltä. Outokumpulaisessa autokoulussa maahanmuuttajia pidetään silti työn suolana.

Sanna Kähkönen antaa syyrialaiselle Mohamad Abou Aljouzille ajo-ohjeita viittomien lisäksi puhelimen sovelluksella. Puhelinta saa käyttää kääntämiseen kuitenkin vain, kun auto on pysäköity. Video: Antti Karhunen, Meea Karhunen / Yle
  • Pekka Niiranen

Syyrialainen huonekalupuuseppä Mohamad Abou Aljouz, 34, tuli perheensä kanssa Suomeen viime lokakuussa.

Outokummussa asuvan Aljouzin tavoitteena on saada suomalainen ajokortti.

– Tarvitsen ajokortin, jotta voin tarjota hyvän elämän vaimolleni ja lapsilleni, hän perustelee.

Hän toivoo voivansa viedä kesällä lapset autolla järven rannalle piknikille.

Ei yhteistä kieltä

Ajokortin hankkiminen on Aljouzille tavallista haastavampaa, sillä hän ei osaa vielä suomea. Hänellä ei ole myöskään mitään muuta yhteistä kieltä ajo-opettajan kanssa.

Outokummun liikenneopetuksen yrittäjä Sanna Kähkönen vakuuttaa, että yhteisen kielen puuttuminen ei ole este.

– Me sovimme oppilaan kanssa yhteisestä elekielestä ennen ajotuntia, hän selventää.

Kähkösen mukaan jo muutama sana riittää siihen, että hän saa tarvittaessa oppilaan pysäyttämään auton kadun reunaan tai parkkipaikalle.

– Myös viittomilla – oikea, vasen, suoraan – pärjää pitkälle.

Outokummun liikenneopetuksen liikenneopettaja Sanna Kähkönen istuu autossa.
Sanna Kähkösen mukaan jonkinlainen yhteinen kieli aina löytyy, vaikka yhteistä kieltä ei olisi. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Puhelin kääntää suomesta arabiaksi

Viittomien lisäksi käytössä on puhelimen käännösohjelma. Opettaja saa kuitenkin pitää puhelinta kädessään vain silloin, kun auto on pysäköity.

– Silloin kun sinulla on este ja sinulla on kohtaava –, aloittaa Kähkönen, mutta ei ehdi lopettaa lausetta, kun kääntäjä jo aloittaa kirjoittaa ja puhua samaa arabiaksi.

– Sinun pitää odottaa, ennen kuin voit jatkaa matkaa.

Aljouzille puhelimen avulla tapahtuva kommunikointi sopii hyvin.

– Ymmärrän opettajaani Sannaa kääntäjän ja viittomien avulla, hän vakuuttaa.

Aljouzin mukaan hänellä on ollut ajokortti jo kotimassaan, mutta Suomessa se ei kelpaa.

Matkapuhelimen tulkkaussovellus kääntää suomen kieltä arabiaksi.
Puhelimen sovellus litteroi puheen ja kääntää sen toiselle kielelle sekä tekstinä että puheena. Käännös ei ole kuitenkaan aina täydellinen. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Kulttuurierot näkyvät ajotyylissä

Ajo-opetukseen osallistuvien maahanmuuttajien määrää ei tilastoida erikseen, mutta ainakin Outokummussa heidän osuutensa autokoulun oppilaista on kasvanut.

Kähkösen mukaan ulkomailta tulevat oppilaat ovat työn suola. Ajotyylissä näkyvät myös kulttuurierot esimerkiksi siten, että stop-merkin kohdalla ei kuulemma tarvitse pysähtyä, jos ketään ei ole tulossa.

– Äänimerkkiä käytetään monessa maassa myös muuhun kuin vaaran ja vahingon välttämiseksi taajama-alueella. Eli voi olla, että vain moikataan tuttavaa, Kähkönen hymyilee.

Autokoulun oppilas ja opettaja ajotunnilla. Henkilöiden silmät näkyvät taustapeleistä.
Mohamad Abou Aljouzin mukaan hän on alun perin oppinut ajamaan autoa Syyriassa. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Tulkkaus voi tulla kalliiksi

Puhelinsovelluksen lisäksi auton takapenkillä voi olla istumassa tulkki.

Tulkiksi kelpaa ajo-opetuksen aikana kuka tahansa, esimerkiksi oppilaan ystävä. Teoriakokeessa tilanne on kuitenkin toinen.

– Teoriakokeessa pitää olla virallinen tulkki tai puhelintulkkaus, josta pitää pyytää erikseen lupa Traficomilta, Kähkönen selittää.

Se taas ei hoidu ilmaiseksi.

– Joku oppilas on sanonut, että se maksaa parisataa euroa.

Mitä ajatuksia ajo-opetus eleillä ja konekääntäjällä herättää? Voit keskustella aiheesta 4.5. klo 23:een saakka.