Ähtärin eläinpuiston isopandat Lumi ja Pyry saavat jäädä toistaiseksi Suomeen.
Päätöstä on perusteltu eläinpuistossa halulla jatkaa isopandojen kansainvälisen lajiensuojeluohjelman toteuttamista.
Lisää: Isopandat Lumi ja Pyry jäävät toistaiseksi Suomeen – päätös oli vaikea Ähtärin eläinpuistolle
Tällä hetkellä Ähtärin eläinpuisto etsii suojeluohjelmasta kiinnostuneita yhteistyökumppaneita sekä suomalaisista että kiinalaisista yrityksistä tukemaan sen toimintaa.
Eläinpuisto myös selvittää mahdollisuutta säätiön perustamiselle.
Ähtärin eläinpuiston hallituksen puheenjohtaja Risto Sivonen on todennut Ylelle, että säätiötä varten pääomaa tarvittaisiin noin viisi miljoonaa euroa.
Maailman luonnonsäätiön WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkosen mukaan eläintarhojen toteuttamalla lajien suojelulla on kuitenkin lähinnä vain valistuksellinen merkitys.
Luonnonsäätiö itse sanoo keskittyvänsä isopandojen suojeluun Kiinassa eläinten luontaisilla elinalueilla ja -ympäristöissä.
– Eläintarhoissa hyödyn näen nimenomaan ihmisten valistuksessa ja tiedon lisäämisessä. Varsinaista lajien suojelua siellä ei tehdä, Luukkonen sanoo.
WWF: Suurin osa rahoista kuluu todennäköisesti kiinalaisiin tarhapandoihin
Ähtäri on sopinut pandoista Kiinan kanssa 15 vuoden vuokrasopimuksen, josta on jäljellä vielä 10 vuotta.
Pandoista arvellaan maksettavan Kiinaan vuosittain noin 800 000–900 000 euroa lajin suojelua varten. Tarkkaa summaa ei kuitenkaan ole saatavilla, sillä se on määritelty vuokrasopimuksessa salaiseksi.
– Toki osaa näistä vuokrakuluista käytetään pandojen suojeluun, mutta aika iso osa niistä taitaa mennä tarhapandojen ylläpitoon Kiinassa, Jari Luukkonen uskoo.
Luukkonen ei ota kantaa eläintarhan toimintaan, mutta hänen mielestään valtion ei tulisi käyttää varoja tarhapandojen ylläpitämiseen.
– Meillä on kotimaassakin paljon lajeja, joiden suojeluun meidän rahat eivät tällä hetkellä riitä.
Eläintarhojen suojelutyön vaikutusta lajin hyvinvointiin Luukkonen pitää marginaalina.
– Toki geenit säilyvät siellä, mutta luonnonvaraisten pandojen elämään sillä ei suoraa vaikutusta ole.
Positiivisena hän pitää kuitenkin eläintarhojen valistuksellista ja ympäristökasvatuksellista roolia.
– Ihmiset ymmärtävät eläintarhoissa vieraillessaan paremmin sitä, kuinka monimuotoinen lajisto maailmalla on sekä millaisia huolia niiden lajien olemassaoloon ja tulevaisuuteen kohdistuu.
Eläinpuiston puheenjohtaja: ”Suurin osa rahoista menee nimenomaan suojelutyöhön”
Eläinpuiston hallituksen puheenjohtaja Risto Sivonen sanoo Yle Radio Suomen haastattelussa yhtyvänsä pääosin WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkosen kommentteihin.
– Eihän yksittäinen yksilö ole missään asiassa merkittävä, mutta jos riittävän moni yksilö lähtee johonkin mukaan, niin siitä kokonaisuudesta syntyy erittäinkin merkittävä. Ähtärin eläinpuisto on yksi yhteisö, joka osallistuu pandan suojelutyöhön.
Sivosen mielestä Luukkonen korosti kommenteissaan juuri niitä asioita, joita hekin Ähtärin eläinpuistossa korostavat.
– Tarkoituksemme on antaa ihmisille mahdollisuus ymmärtää luontoa, eläimiä, metsää ja kasveja sekä luoda se oikea mielipide siitä, mikä on tärkeää, hän sanoo.
Sivonen ei kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, että Kiinalle pandoista maksetut vuokrakulut menisivät pääosin tarhapandojen ylläpitämiseen.
– Siinä asiassa uskon, että meillä on parempaa tietoa. Suurin osa niistä rahoista nimenomaan menee suojelutyöhön, hän vakuuttaa.
Yle tavoitti Sivosen vielä iltapäivällä. Vaikka tarkka summa suojelutyöhön käytettävistä varoista ei salassapitosopimuksen vuoksi ole julkista, tieto siitä, miten vuokra sopimuksessa jakaantuu on.
Noin 70 prosenttia vuokrasta käytetään eläinpuiston mukaan suojelualueiden hoitoon ja laajentamiseen.
10 prosenttia vuokrasta käytetään tutkimukseen ja toiset 10 prosenttia pandasairaalaan, jossa luonnonvaraisia pandoja hoidetaan. Loput noin 10 prosenttia on hallintokustannuksia.
Juttua voi kommentoida Yle-tunnuksilla lauantaihin 29.4.2023 kello 23 asti.