Mitä Ähtärin eläinpuiston pandoille pitäisi tehdä?
Tämä on kysymys, joka jakaa Vaasan vaalipiirin kansanedustajia.
Kysyimme pandoista kaikilta vaalipiirin 16 kansanedustajalta. Vastauksia tuli sähköpostitse kymmenen, puhelimitse kaksi.
Kysymykset olivat ”mitä pandojen säilyttämiseksi Ähtärissä pitäisi tehdä ja miksi” sekä ”oletko huolissasi mahdollisen pandojen palauttamisen vaikutuksista Suomen ja Kiinan suhteisiin tai suomalaisten ja suomalaisyritysten toimintaan Kiinassa”.
Maa- ja metsätalousministerinä toimiva Antti Kurvinen (kesk.) ilmoitti viime viikolla eläinpuiston viiden miljoonan euron pandatuen peruuntumisesta.
Ilmoituksen jälkeen eläinpuisto kertoi aloittavansa pandojen palauttamisen valmistelun. Eläinpuisto hallitus päättää helmikuun viimeisenä päivänä, palauttaako se pandat vai ei.
Kurvinen ja Savola varovaisia kommenteissaan
Pandojen kannalta keskeisessä roolissa olevat keskustalaiset ministerit Antti Kurvinen ja Mikko Savola eivät suoraan ota kantaa, vaan kääntävät katseensa kohti ministeriöiden työryhmää jonka tehtävä on tutkia, miten pandatilanne voitaisiin ratkaista.
– Pandojen tukeminen ei ole tänä vuonna esiin tullut asia vaan eri tukimuotoja on selvitetty jo pitkään, Savola kirjoittaa.
Puolustusministeri Savola on paitsi kansanedustaja myös Ähtärin kaupunginvaltuuston jäsen ja eläinpuiston hallituksen puheenjohtaja ajalta, jolloin pandat päätettiin hankkia.
Savola katsoo ministeripestin ja valtuutetun tehtävänsä vuoksi olevansa esteellinen käsittelemään panda-asiaa maan hallituksessa, eikä siksi halua myöskään julkisuudessa ottaa tarkemmin kantaa asiaan. Samasta syystä hän ei myöskään kommentoi Kiina-suhteita.
Puhelimitse tavoitettu Kurvinen puolestaan vain toivoo, että työryhmä löytää ratkaisuja. Hän sysää Kiina-kommentoinnista vastuun toisaalle, eli pääministerille ja ulkoministerille.
– En katso voivani ministerinä ottaa kantaa tällaiseen asiaan, Kurvinen sanoo.
SDP:n Kim Berg vastaa ymmärtävänsä hyvin sekä Ähtärin vaikean tilanteen pandojen ylläpitämisessä että hallituksen kriittisen suhtautumisen miljoonien eurojen tukeen.
Matias Mäkysen (sd.) mukaan pandojen säilyttäminen Ähtärissä edellyttää valtion tukea kaupungille ja yhtiölle, jotta pandatoiminnan säätiöiminen onnistuu.
Hänen mielestään tärkein kysymys on pandatalon pitkän aikavälin näkymä, eli kannattaako toiminta taloudellisesti.
– Jos pandojen kustannuksia ei arvioida saatavan katettua tuloilla, on valtion ja Ähtärin keskusteltava pandojen palauttamisesta, Mäkynen kirjoittaa.
Kivisaari, Sankelo, Risikko ja Strand haluaisivat pitää pandat
Selkeästi pandojen Ähtärissä pitämistä toivovat Pasi Kivisaari (kesk.), Janne Sankelo (kok.), Paula Risikko (kok.) ja Joakim Strand (r.)
Kivisaaren mielestä pandojen merkitys maakunnan ja alueellisen Suomen vetovoimalle, kiinnostavuudelle ja matkailulle on merkityksellinen.
– Olemme yhtä suurta kokonaisuutta ja jokaisen kohteen olemassaolo ja pärjääminen vaikuttaa kaikkeen, Kivisaari kirjoittaa.
Hänen mukaansa asian taloudellinen kestävyys pitää kuitenkin ratkaista.
Kivisaari sanoo kannattavansa ajatusta siitä, että valtio avustaisi eläinpuistoa, mutta pysyvä ja jatkuva ratkaisu se ei voisi olla. Rahoituspohjaa olisi syytä laajentaa ja markkinointia kehittää.
– Ja tottakai se tärkein: se, että ihmiset tulisivat ylipäätään riittävällä tavoin vierailemaan, maksaisivat pääsylipun ja sitä kautta toiminta vahvistuisi, Kivisaari kirjoittaa.
Sankelon mielestä nyt pitää selvittää, onko jotain uusia mahdollisuuksia saada eläinpuiston toimintaa taloudellisesti kannattavaksi. Hänen mukaansa Ähtärin kaupungilla ei ole resursseja vastata toiminnasta eikä toiminta toisaalta kuulukaan kunnan ydintehtäviin.
Risikon mielestä on todella ikävä juttu, jos pandat joudutaan palauttamaan. Hän kuitenkin sanoo, että palautus lienee järkevin ratkaisu tässä tilanteessa.
Puhelimitse kyselyyn vastannut Strand kertoo pitävänsä luonnollisena, että valtio olisi nyt jollain tasolla tukemassa eläinpuiston pandatoimintaa. Hänen mukaansa asiassa on ihan selkeä valtiollinen elementti ja valtioiden välistä kauppadiplomatiaa.
– Siinä mielessä ei mielestäni voi odottaa, että automaattisesti Ähtäri itse nyt vastaa kaikesta, Strand sanoo.
Kivisaaren, Sankelon, Risikon ja Strandin suhtautuminen Suomen ja Kiinan välien pohdintaan on yhteneväinen. Kukaan heistä ei usko dramaattisiin muutoksiin maiden välisissä suhteissa.
– Emme olisi ainoa maa, joka on palauttanut (Kanada). Tietojen mukaan ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia, Risikko kirjoittaa.
Strandin mielestä palauttamisessa olisi lähinnä ”pieni nolo elementti”.
Perussuomalaiset palauttaisivat pandat
Kyselyvastausten perusteella selkeimmin pandojen palauttamisen kannalla ovat vaalipiirin kolme perussuomalaisten kansanedustajaa.
Jyrkimmän ei-kannan lausuu Mauri Peltokangas.
– Keskustaministereiden hiekkalaatikkoleikille loppu. Pandat koneeseen ja Kiinaan. Ei tässä tämän ihmeellisempää ydinfysiikkaa tarvita, Peltokangas kirjoittaa.
Juha Mäenpää puolestaan on sitä mieltä, että jos valtioiden välillä ei ole sopimusta, pandat tulee palauttaa takaisin Kiinaan, koska verovaroille on tärkeämpääkin käyttöä.
– Olen itsekin käynyt pandoja katsomassa ja arvioni mukaan suurin osa halukkaista on jo pandat nähnyt, Mäenpää kirjoittaa.
Mäenpää myös arvelee, että nykyisessä Venäjään ja Kiinaan liittyvässä maailmanpoliittisessa tilanteessa palauttamisella saattaa olla jopa positiivinen vaikutus.
Jukka Mäkynen kirjoittaa, että pandat eivät olleet lahja Suomelle, vaan Kiinan harjoittamaa vuokrabisnestä. Hänen mielestään pandojen vuokraus oli kallista, ja se heijastui eläintarhan kävijähintoihin.
– Pandoja ei edes Korkeasaari halunnut sijoittaa, koska osaavat laskea kustannuksia, Mäkynen kirjoittaa.
Mäkynen myös sanoo, että pandojen luonnollinen elinympäristö on Kiinassa, ei Ähtärissä.
– Tuskin kiinalaiset suuttuvat siitä, että Suomella ei ole varaa pitää pandoja. Diplomatialla siitä selvitään, kun perustellaan syyt, hän kirjoittaa.
Kristillisdemokraattien Peter Östman arvelee, että pandojen palauttaminen on todennäköisesti järkevin ratkaisu. Hänen mukaansa pandojen palauttaminen ei vaikuta diplomaattisiin tai kaupallisiin suhteisiin Suomen ja Kiinan välillä.
Kyselyyn eivät vastanneet Mika Lintilä (kesk.), Anna-Maja Henriksson (r.), Anders Norrback (r.) ja Mikko Ollikainen (r.).
Aiheesta voi keskustella perjantaihin 3. helmikuuta kello 23 asti.