Avi haluaa toimintavalmiusajat kuntoon Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa tilanne on parantunut

Kolmelle Pohjois-Karjalan paloasemalle esitetään lisää virkoja. Syynä on se, että pelastajat eivät ole paikoin ehtineet apuun vaaditussa ajassa. Pohjois-Savossa tilanne on parantunut viime vuosina.

Yksikerroksinen, tiilinen paloasema, jossa useita isoja nosto-ovia paloautoille.
Muun muassa Outokumpuun esitetään lisää pelastajien vakansseja. Kuvassa kaupungin nykyinen paloasema, jossa on sisäilmaongelmia. Uusi pelastusasema on rakenteilla. Kuva: Marja-Liisa Kämppi / Yle
  • Marja-Liisa Kämppi

Itä-Suomen aluehallintovirasto näkee huomattavia puutteita Pohjois-Karjalan pelastustoiminnan toimintavalmiusajoissa. Kyse on ajasta, jolloin ensimmäinen paloauto on hälytyksen jälkeen onnettomuuspaikalla.

Avi edellyttää puutteiden korjaamista seuraavassa palvelutasopäätöksessä, jonka noudattamista virasto valvoo.

– Ylitykset ovat pieniä, kyse on kymmenessä minuutissa tavoitettavista taajamista, mutta keskimäärin palvelutaso ei ole lakisääteisellä tasolla, Pohjois-Karjalan pelastusjohtaja Markus Viitaniemi myöntää.

Hyvinvointialueen turvallisuuden ja varautumisen lautakunta esittää korjaavia toimia ensi vuodelle.

Outokummun ja Nurmeksen pelastusasemille ehdotetaan molempiin viisi henkilötyövuotta lisää. Näin kaupungeissa olisi toinen pelastaja ympäri vuorokauden, ensihoitajien lisäksi. Tästä on hyviä kokemuksia Lieksan ja Joensuun Pekkalan asemilta.

– Saataisiin nopeampi apu paikalle ja aloitettua pelastustoiminta huomattavasti tehokkaammin. Edelleen tarvitaan vapaalta hälytettyä henkilöstöä lisäavuksi, jos on isompi tilanne, Viitaniemi toteaa.

Lisäksi Kontiolahteen esitetään kolmea henkilötyövuotta päiväaikaisen pelastustoimen vahvistamiseen. Öisin pelastajat lähtevät hälytykseen kotoa käsin.

Hyvinvointialueen luottamushenkilöt käsittelevät esitystä ensi syksynä, kun päättävät talousarviosta. Lisärahan tarve pelastustoimeen olisi vuosittain noin miljoona euroa.

Samanlaisia täydennyksiä on suunnitteilla tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan 30 paloasemasta ensin Ilomantsiin ja Kiteelle, myöhemmin Liperiin ja Kontiolahteen.

– Kaikkea ei voida korjata kerralla, siksi toimimme portaittain, pelastusjohtaja toteaa.

Pohjois-Savossa tilanne on parantunut, silti pelastajapula

Petosen pelastusasema.
Kuopiossa on siirrytty kolmen pelastusaseman malliin. Kuvassa reilun vuoden käytössä ollut Petosen asema. Myös Itkonniemi on uusi ja Neulamäki uusitaan ensi vuodeksi. Kuva: Keijo Salokangas / Yle

Pelastajat tavoittavat onnettomuuspaikat Pohjois-Savossa useimmiten aiempaa nopeammin, huolimatta henkilöstöpulasta.

Pelastuslaitoksen vs. palvelualuejohtaja Lauri Holappa kertoo, että välittömän lähtövalmiuden asemia on enemmän. Lisäksi uusia asemia on sijoitettu kasvaville alueille kuten Kuopion Itkonniemelle ja Sorsasaloon.

Parannettavaa avun nopeudessa on useamman vuoden tarkastelussa Kuopion keskustassa, matkustajasatamassa ja Saarijärvellä sekä Siilinjärven Vuorelassa.

Ajoittaisia vaikeuksia esiintyy hälytyksissä paikoin muuallakin.

– Esimerkiksi Leppävirran Sorsakoskella sekä lyhyen ajan seurannan perusteella Karttulan ja Kaavin taajamissa, Holappa luettelee.

Vakituisia pelastajan virkoja on Pohjois-Savossa täyttämättä parikymmentä. Myös sivutoimisista pelastajista on pulaa useimmilla asemilla.

Pohjois-Savossa on 30 pelastusasemaa. Seuraavat uudet asemat on tarkoitus rakentaa Leppävirralle - nykyistä lähemmäs valtatie 5:ttä - sekä VPK:n asema Kuopion eteläpuolelle, Kylmämäen taajamaan.